Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Blogit Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Uusia tuulia ECO3-alueella: Viiden vuoden kuluttua Nokialla saattaa pyöriä kierrätysmuovitehdas

Monelle nokialaiselle Rinki-ekopisteiden harmaat muovinkeräyslaatikot lienevät jo tuttuja. Niitä löytyy Nokialta tällä hetkellä viisi kappaletta, ja niihin tuodut muovit jatkavat matkaansa Riihimäelle joko erilaisiin jatkojalostuksiin tai poltettavaksi. Viiden vuoden päästä voisi kuitenkin olla mahdollista, että kotitalousmuovit kärrättäisiinkin Nokian Kolmenkulmassa sijaitsevaan kierrätysmuovitehtaaseen. Siellä ne, sulassa sovussa muiden muovivirtojen kanssa, syntyisivät uudelleen uutta muovia vastaavana priimamateriaalina. Nokian kaupunki ja Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy tekevät parhaillaan selvitystä tulevaisuuden kierrätysmuovitehtaan mallista, jossa saataisiin kuriin ja hyötykäyttöön jokaisen suomalaisen vuosittain tuottama reilun 28 kilon muovijätemäärä. –Olemme rakentaneet ECO3-alueelle tulevaisuuden tiekartan, jonka yhtenä kulmakivenä on kierrätysjakeiden hyödyntäminen teollisessa mittakaavassa. Toteutuessaan tämä merkitsee alueelle uusia työpaikkoja sekä innovaatioketjua, joka luo lisäarvoa alueen yrityksille sekä muovien kierrätyksen liiketoimintaan ja tutkimukseen, toteaa Nokian kaupungin kehitysyhtiö Verte Oy:n toimitusjohtaja Sakari Ermala . Pitkällä aikavälillä tehtaan vaikutus näkyisi myös maailman öljyntuotannossa, josta tällä hetkellä noin 4–6 prosenttia käytetään öljypohjaisten muovien tuotantoon. –Muovi on käyttökelpoista materiaalia kierrätettynä. Uutta kehitettäessä on kuitenkin pidettävä mielessä, mikä on kokonaisvaltaisesti, kaikki kestävyyden näkökulmat ja eri ympäristövaikutukset huomioon ottaen kokonaistaloudellisesti paras vaihtoehto, toteaa VTT:n tutkija Satu Pasanen . Ratkaistavaa riittää Ensimmäisenä on etsittävä vastaus siihen, millaisesta muovimäärästä todella puhutaan ja mitä kaikkia laatuja jätemäärä pitää sisällään. Satu Pasasen mukaan kotitalouksien sekajätteessä muovia on noin viidennes, eikä kaikkea saada vielä uusiokäyttöön. Selvityksestä on tarkoitus kerätä myös aineistoa, jonka avulla hyötyprosenttia voidaan arvioida tarkemmin. Lisätietoa saadaan myös projektista, jossa VTT selvittää EU:n ja jäsenmaiden jätehuollon tilannetta. –Tarkastelemme toki monipuolisesti eri muovivirtoja, emmekä rajoitu ainoastaan kuluttajilta tuleviin pakkausmuoveihin eli yhdyskuntajätteen päämuovijakeeseen, Pasanen kertoo. Selvityksessä tarkastellaan muovien uusiokäyttöä kahdella eri tavalla. Yksi painopiste on tuotteissa, toinen prosesseissa. Toisin sanoen, hahmotellaan kierrätysmuoville uusia käyttökohteita, sekä selvitetään ja ideoidaan hankalampienkin muovilaatujen puhdistamiseksi ja käsittelemiseksi soveltuvia prosesseja. Hankaliin muovilaatuihin eli jakeisiin voidaan lukea esimerkiksi monikerroksiset pakkausmuovit. Niissä käytetään haluttujen pakkausominaisuuksien aikaansaamiseksi usein vähintään kahta eri muovia kerroksina. Koska eri muovit ovat ominaisuuksiltaan erilaisia, niiden sekoittamisesta ei yleensä seuraa mitään hyvää. Siksi yleisesti kierrätyksen kannalta olisikin tärkeää kehittää helpommin kierrätettäviä tai vain yhtä materiaalia sisältäviä pakkauksia. –Lisäksi tietyt muovijakeet, kuten PVC ja eräät palosuojatut tai kuitulujitetut muovit, asettavat omia haasteitaan kierrätykseen ja uusiokäyttöön. PVC:n kierrätyksestä toki löytyy kyllä hyviä esimerkkejä Euroopasta. "Muovi on vain lainassa kuluttajalla" Kun vastaus ensimmäiseen kysymykseen on saatu, pitää löytää vielä ratkaisu siihen, miten näitä materiaalivirtoja hallitaan. Kolmenkulma sijaitsee maantieteellisesti keskeisellä paikalla ja liikenneyhteydet ovat sinänsä hyvät, mutta missä esimerkiksi sekajätteen erottelu tehtäisiin? Ja ovatko liikenneyhteydet niin hyvät, että ne kestäisivät kymmeniä jätekuljetuksia päivittäin? Lisäksi Suomi on täynnä pieniä, kaukana toisistaan sijaitsevia muovilähteitä, joten logistiikassa riittää suunnittelemista, jottei ympäristöhyöty vesittyisi. –Muovin saamiseksi takaisin kierrätykseen onnistuu kuluttajien, yritysten ja päättäjien yhteispelillä. Meidän pitäisi ajatella, että muovi on vain lainassa kuluttajalla ja se pitäisi palauttaa käytön jälkeen takaisin uusio- tai hyötykäyttöön, Satu Pasanen toteaa, Kierrätysmuovitehdasta suunnitellessa halutaan hyödyntää uutta, kestävää kehitystä tukevaa teknologiaa, kuten esimerkiksi tulevassa jätevedenpuhdistamossakin tehdään. Kuuluupa siihen sitten ihmisen tietotaitoa, automaatiota tai vaikkapa tekoälyä, niin tehdas lisäisi joka tapauksessa työpaikkoja ja loisi uutta liiketoimintaa kiertotalouteen. Tästä syystä tutkimuksessa aiotaan selvittää myös alueella toimivien yritysten tarpeet sekä kotimaisia ja kansainvälisiä yrityksiä kiinnostavat vaihtoehdot. –Monet yritykset hyödyntävät jo prosessihukkaa tuotteissaan, mutta tätäkin voitaisiin tehdä tehokkaammin ja laajemmin. VTT ja Nokian kaupunki suunnittelevat kierrätysmuovien jalostamista ECO3-yritysalueella Kolmenkulmassa. Tavoitteena on kehittää malli uudentyyppisestä kierrätysmuovitehtaasta, joka mahdollistaa uutta liiketoimintaa muovin kierrätyksen ja kierrätysmuovin teollisesta jalostamisesta. Kierrätysmuovien konseptointi tukee konkreettisella tavalla Nokian kaupunkistrategiaa ja lisää nokialaisten mahdollisuuksia olla materiaalikierrätyksen edelläkävijöitä. Ympäristön kannalta kierrätys on paras vaihtoehto. Muoviteollisuus ry:n mukaan jokainen suomalainen tuottaa noin 28,4 kiloa muovijätettä vuodessa. Kierrätykseen/uusiokäyttöön tästä saadaan noin 1,5 kiloa. VTT tekee konseptiselvityksen vuoden 2018 loppuun mennessä. Konseptointi toteutetaan työ- ja elinkeinoministeriön Nokian kaupungille myöntämällä erillisrahoituksella.