Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Blogit Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Salmonellan löytyminen oli kova isku tottijärveläisen luomukanalan omistajalle – "Tämä on niin vaikeaa, ettei sitä moni ymmärrä"

Tottijärveläisestä luomukanalasta löytyi kesäkuussa salmonellaa, jonka jälkeen kanalan munat vedettiin pois myynnistä. Salmonellatartunnan toteaminen oli kanalan omistajalle Inke Toivasjärvelle kova paikka. Hän on pyörittänyt munintakanalaa 33 vuoden ajan, eikä kanalasta ole koskaan aikaisemmin löydetty salmonellaa. Tartunnan havaitsemisen vuoksi kaikki tilan kanat on jouduttu lopettamaan. –Tämä on niin vaikeaa, ettei sitä moni ymmärrä. Ei tämä ole ihmisen vika, Toivasjärvi huokaa. Toivasjärven huhtikuun lopussa ottama omavalvontanäyte todettiin vielä puhtaaksi. Näyte otetaan tavallisesti kaksi kertaa vuodessa, eikä Toivasjärven olisi periaatteessa pitänyt ottaa kesäkuista näytettä, josta salmonella todettiin. Alkukesästä kanalan pihapiiriin ilmaantui kuitenkin naakkoja, joiden hän tietää voivan levittää kyseistä bakteeria. –Omatunto sanoi, että ota näyte. Bakteeri löytyi Toivasjärven mukaan pehkusta, eli kanalan lattiakuivikkeesta. "Toivon, ettei ketään leimattaisi tartunnan vuoksi" Toivasjärven luomukanalan munat ovat olleet yksi nokialaisen lähiruokarengas Rekon suosituimmista tuotteista. Reko toimii Facebookissa, ja sen jakelupäivä on kerran kahdessa viikossa. Ringin toiminnassa mukana olevan Annina Häyrisen mukaan Toivasjärvi kertoi salmonellatartunnasta ja tuotannon lopettamisesta heti, kun tartuntaa alettiin tutkia. Sen jälkeen asiasta ilmoitettiin renkaan Facebook-ryhmässä. Häyrinen toivoo, ettei ketään tuottajaa leimattaisi salmonellatartunnan vuoksi. Hänen mukaansa tartunta ei ole tuottajan syy, sillä sen voi saada luonnonvaraisen eläimen lisäksi myös esimerkiksi rehun tai kuivikkeen mukana. –Siihenhän tässä pyritään, että omavalvonnan kautta nämä tapaukset löytyisivät, hän lisää. Tartunnan riski on suurempi, jos kanat oleilevat ulkona Pirkkalan ympäristöterveyspäällikkö Kirsi Sarion mukaan Suomessa salmonellaa löytyy kanaloista noin kaksi kertaa vuodessa. Yleensä salmonellatartunta havaitaan säännöllisessä valvonnassa. Bakteeri voidaan havaita myös eläimen sairastuessa, mutta etenkään siipikarja ei Sarion mukaan salmonellasta kovin vakavasti sairastu. Toivasjärven luomukanalassa kanat pääsevät kesäkuussa ulos, ja elokuun alusta ne voivat kulkea täysin vapaasti pihassa ja metsässä. Salmonellatartunnan riski on Sarion mukaan aina paljon suurempi, kun linnut oleskelevat ulkona, koska ne ovat silloin tekemisissä luonnonvaraisten eläinten kanssa. –Ulkona oleminen on aina tautiriski. Navetat on pesty määräysten mukaisesti Kun salmonellatartunta on havaittu, tehdään saneeraussuunnitelma, jonka tarkoitus on hävittää bakteeri. Eläimet laitetaan karanteeniin tai lopetetaan. Toivasjärven kanalan kaikki navetat on pesty, desinfioitu ja kalkittu. –Kaikki on tehty niin kuin käsketty, Toivasjärvi kertoo. Seuraavaksi on luvassa lopputarkastus, jossa selvitetään, onko bakteeri kadonnut. Jos kanala todetaan tarkastuksessa puhtaaksi, voidaan purkaa rajoittavat määräykset. Niiden mukaan kanalan munia ei ole salmonellahavainnon jälkeen saanut myydä. Sarion mukaan rajoittavat määräykset voivat pahimmillaan olla voimassa vuosia. Asiaan vaikuttavat muun muassa se, mikä tauti on kyseessä ja miten saneeraus onnistuu. Tilannetta voi myös pitkittää se, jos tilallisella ei ole kustannuksia korvaavaa salmonellavakuutusta. –Se voi olla aika dramaattista eläintenpitäjälle, sillä harva nyt itse valitsee tällaista. Kuluttajan turva tässä on taustalla. Tulevaisuus kiinni korvauksien myöntämisestä Toivasjärven kanalan tulevaisuus riippuu siitä, saako Toivasjärvi korvauksia tuotannon menetyksestä. Hänellä kun ei salmonellavakuutusta ole. –33 vuotta sitten otin vakuutuksen, eikä silloin puhuttu salmonellasta mitään. Jos korvauksia myönnetään, Toivasjärven tarkoitus on jatkaa toimintaansa, mutta aikaisempaa pienemmällä määrällä kanoja.