Neuvottelut Suomen uuden hallituksen muodostamiseksi ovat parhaillaan menossa. Myös Nokialta päästiin osallistumaan neuvotteluihin, kun Hyvinvointiala Hali ry:n johtaja, Nokian kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Arja Laitinen (sd) oli kuultavana neuvottelupöydässä.
Laitista kuultiin neuvotteluissa asiantuntijana liittyen sosiaali- ja terveysalan työvoiman saatavuuteen. Laitinen kertoo, että kutsu neuvotteluihin tuli lyhyellä, vain päivän varoitusajalla.
”Jos kutsu käy, kalenteria tyhjennetään”, hän kuvailee.
Kokemus oli Laitisen mukaan hyvä ja kiinnostava. Neuvotteluissa kuultaville oli etukäteen määritelty aika ja täsmäkysymykset, joihin ratkaisuja toivottiin. Laitinen pitää tärkeänä sitä, että neuvotteluihin tuodaan tietoa monelta eri kantilta. Hänellä oli 20 minuuttia aikaa kertoa näkemyksiä sote-alan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi.
”Aika oli tosi lyhyt. Kaikki materiaali toimitettiin kuitenkin etukäteen ja lisäksi toki tuotamme lisäkysymyksiin materiaalia.”
Laitinen oli neuvotteluissa kuultavana Toimivan ja kestävän hyvinvointiyhteiskunnan reformipöydässä, jonka puheenjohtajana oli kokoomuksen tamperelainen kansanedustaja Anna-Kaisa Ikonen.
Kuka
Arja Laitinen
Nokialainen sote-alan ammattilainen ja luottamushenkilö.
Työskentelee hoivasta ja osaamisesta vastaavana johtajana Hali ry:ssä, joka edustaa sote- ja varhaiskasvatusalan yrityksiä ja järjestöjä.
Nokian kaupunginvaltuuston puheenjohtaja ja sdp:n kaupunginvaltuutettu.
Pirkanmaan hyvinvointialueen aluehallituksen jäsen ja aluevaltuutettu.
Laitinen ehti 20 minuutin aikana nostaa esille useammankin asian, joilla työvoiman saatavuutta voitaisiin parantaa.
”Yhtenä asiana nostin esille pätevyysvaatimusten järkeistämisen”, Laitinen kertoo. Tällä hän tarkoittaa, että sosiaali- ja terveysalan tutkinnon suorittaneiden työpanosta keskitettäisiin siihen, missä ammattiosaamista tarvitaan – eli terveyden- ja sairaanhoidon tehtäviin.
”Lähihoitajilla on valtava osaamisala, mutta tällä hetkellä suuri määrä lähihoitajia työskentelee ikäihmisten ja muiden erityisryhmien asumispalveluissa. Pitäisikö henkilöstä rikastuttaa muilla kuin sote-ammattilaisilla ja saada sitä kautta lähihoitajia ja jonkin verran myös sairaanhoitajia perusterveydenhuoltoon?”
Laitisen mukaan esimerkiksi pukeutumisessa, peseytymisessä, ruokailuissa ja ulkoiluissa voisivat avustaa muutkin työntekijät kuin hoitajakoulutuksen saaneet.
Teknologiasta apua
Laitinen puhui neuvotteluissa myös siitä, kuinka teknologisilla ratkaisuilla voitaisiin vaikuttaa henkilöstön rakenteeseen erityisesti sosiaalipalveluissa. Esimerkkinä hän kertoi helsinkiläisestä Kustaankartanon seniorikeskuksesta, jossa on käytössä niin kutsutut älylattiat. Lattiat tunnistavat, jos asiakas nousee sängystä tai esimerkiksi kaatuu. Älylattia auttaa erityisesti yöaikaisessa valvonnassa.
Laitisen mukaan vastaavanlaisen älyteknologian laajempi käyttäminen voisi mahdollistaa sen, että henkilöstöä ei tarvitsisi niin paljon yöaikaiseen valvontaan. Valtaosa ikääntyneistä nukkuu yöaikaan, ja teknologialla voitaisiin seurata heidän mahdollista liikkumistaan tehokkaammin kuin kiertämällä käytävillä ja huoneissa.
Jos yöhoitajia tarvittaisiin vähemmän, päiväaikaan saataisiin siirrettyä enemmän työvoimaa.
Lisäksi Laitinen puhui tilaisuudessa esimerkiksi lupa- ja valvontavirastojen virastorakenteen muutoksesta.
Laitisen mukaan sote-henkilöstön saatavuuteen liittyy tällä hetkellä monia isoja kysymyksiä, joista ei tietysti kaikista ehditty tilaisuudessa puhua.
”Julkisuudessa paljon esillä ollut asia on tietysti kansainvälinen rekrytointi”, hän mainitsee.
