Nokian kaupunki osallistuu lepakkotutkimukseen – lepakoita seurataan Kyyni- ja Laajanojilla yliäänitallentimilla

Tutkijoilla ei ole ollut vaikeuksia saada tutkimukseen vapaaehtoisia.

Yksi lepakko voi syödä yön aikana yli 2 700 pikkuhyönteistä.

Nokian kaupungin ympäristönsuojeluyksikkö osallistuu tutkimukseen, jossa vapaaehtoiset keräävät lepakoiden kaikuluotausääniä eri puolilta Suomea.

Tutkimuksen tavoitteena on saada kattava kuva maamme lepakkolajien esiintymisestä ja runsaussuhteista.

Vapaaehtoiset asettavat pienen yliäänitallentimen aktiiviseksi ja vievät sen etukäteen valitulle paikkaan yhden poutaisen ja tyynen yön ajaksi. Paikka voi olla esimerkiksi rantametsässä tai kahden biotoopin reunavyöhykkeellä.

Samalle havaintopaikalle suunnataan uudestaan jokaisen kesäkuukauden ensimmäisellä viikolla, kunnes syksyllä tallennin pakataan kirjekuoreen ja lähetetään takaisin Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen tutkijoille. Näitä paikkoja on 40 ympäri Suomea.

”Tällä hetkellä tieto lepakoista on hyvin hajanaista ja monin paikon sitä on niukasti. Pienet ja edulliset passiivitallentimet mahdollistavat tämän tyyppisen kattavan otannan. Erityinen kiitos kuuluu kuitenkin vapaaehtoisille, joita ilman tutkimuksen toteuttaminen tässä mittakaavassa olisi ollut vaikeaa tai mahdotonta”, tutkija Eeva-Maria Tidenberg kiittelee Nokian kaupungin tiedotteessa.

Lepakkoseuranta on herättänyt kovasti kiinnostusta, eikä tutkijoilla ole ollut vaikeuksia saada tutkimukseen vapaaehtoisia. Monet haluavat tietää enemmän yöllä lentelevistä salaperäisistä nahkasiivistä. Vapaaehtoiset saavat seuraavan talven aikana tietoa havaintopaikkansa lajeista, kunhan tutkijat ehtivät purkaa ja analysoida laitteille tallentuneet kaikuluotausäänet.

Lisää tietoa taajamapuron lepakoista

Nokialla seurantapaikaksi valikoitui reunavyöhyke taajamapurolla. Kaupungin taajamapurot, Laajanoja ja Kyynioja, ovat kaupunkiluonnon monimuotoisuuskeskittymiä, jotka ylläpitävät erityistä lehtokasvillisuutta ja vaateliaita purosammalia.

Purohyönteiset ja pohjaeliöt tekevät purolehdoista otollisia elinympäristöjä purotaimen lisäksi myös lukuisille linnuille ja puroilla tiedetään lentelevän myös lepakoita.

Tulevana talvena tiedot lepakoista tarkentuvat entisestään.

Lepakonpönttöjä hyttysten torjuntaan

Lepakot ovat melkoisen tehokkaita saalistajia. Yksi lepakko voi syödä yön aikana yli 2 700 pikkuhyönteistä.

Monet ovatkin ripustaneet hyttysten luomutorjuntaan lepakkopönttöjä puutarhaan tai kesämökin pihaan, sillä myös lepakot kärsivät päivälepopaikoiksi sopivien kolopuiden vähyydestä.

Suomessa on tavattu 13 lepakkolajia, joista kuusi karaistunutta lajia myös lisääntyy säännöllisesti Suomessa. Yleisin lepakkomme pohjanlepakko on maailman pohjoisin lepakkolaji. Kaikki Suomessa esiintyvät lepakot ja niiden lisääntymis- ja levähdyspaikat ovat rauhoitettuja.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Mainos