Punaisen lihan syöntiä tulisi vähentää, ilmenee uusien pohjoismaisten ravitsemussuositusten luonnoksesta.
Nykyiset suositukset ohjeistavat syömään punaista lihaa korkeintaan 500 grammaa viikossa. Uuden suositusluonnoksen mukaan sitä tulisi syödä korkeintaan 350 grammaa viikossa.
”Tämä on ollut vähän odotettavissa”, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuspäällikkö Satu Männistö.
Esimerkiksi Tanska teki samanlaisen linjauksen ravitsemussuosituksissaan jo vuonna 2021, sanoo Männistö.
Maaliskuun lopussa julkaistu suositusluonnos on parhaillaan julkisella kuulemiskierroksella, ja varsinaiset suositukset on tarkoitus julkaista kesäkuussa. Nyt voimassa ovat vuonna 2012 päivitetyt suositukset.
Luonnoksessa punaisen lihan syömisen vähentämistä perustellaan terveys- ja ilmastosyillä.
Suurien lihamäärien syönti voi nostaa riskiä sairastua paksusuolen syöpään, sydän- ja verisuonitauteihin sekä kakkostyypin diabetekseen. Etenkin prosessoitujen lihojen, kuten makkaroiden ja lihaleikkeiden, syömistä tulisi luonnoksen mukaan välttää.
Männistön mukaan suomalaisista miehistä 80 prosenttia ja naisista 25 prosenttia ylittää nykysuositukset punaisen lihan saannista.
Samalla luonnoksessa suositellaan syömään kasviksia nykyistä enemmän.
Nykyisten suositusten mukaan kasviksia tulisi syödä puoli kiloa päivässä, mikä vastaa noin 5–6 annosta. Yksi annos tarkoittaa yhtä keskikokoista hedelmää, yhtä desilitraa marjoja tai 1,5 desilitraa salaattia tai raastetta.
Nykyisin vain noin 15–20 prosenttia suomalaisista aikuisista saavuttaa puolen kilon kasvissuosituksen.
Suositusluonnoksen mukaan vihanneksia, hedelmiä ja marjoja tulisi jatkossa nauttia 500–800 grammaa päivässä.
”Kyllähän ruokamurros ajaa takaa sitä, että eläinkunnan tuotteita syötäisiin vähemmän ja korvattaisiin kasvikunnasta saatavilla tuotteilla”, sanoo Männistö.
”Luonnoksessa palkokasvit, kuten pavut, herneet ja linssit, ovat nyt myös keskiössä, koska niistä saadaan hyvälaatuista kasvikunnan proteiinia.”
Uutta suosituksissa on koliini. Koliini on välttämätön ravintoaine, jota on ruoassa erilaisina yhdisteinä. Sitä saadaan erityisesti kananmunasta ja lihasta. Koliiniyhdiste fosfatidyylikoliinin saanti ravinnosta on vuonna 2019 julkaistun tutkimuksen mukaan yhteydessä pienempään riskiin sairastua dementiaan.
Pohjoismaiset suositukset uudistaa sitä varten asetettu työryhmä, joka koostuu ravitsemustieteen ammattilaisista. Suositukset pohjaavat uusimpaan ja korkealaatuisimpaan tieteelliseen näyttöön ravinnon ja terveyden välisistä yhteyksistä.
Suomalaiset ravitsemussuositukset pohjautuvat pohjoismaisiin suosituksiin. Nyt Suomessa on voimassa vuonna 2014 annetut suositukset, jotka on tarkoitus uudistaa, kun pohjoismainen työryhmä on edennyt omassa työssään riittävän pitkälle.
Kansallisissa suosituksissa otetaan huomioon viimeisimmät tiedot suomalaisten ruoankäytöstä, ravintoaineiden saannista ja ravitsemustilasta sekä huomioidaan suomalaisen ruokaympäristön erityispiirteet.
Ravitsemussuositukset näkyvät ihmisten arkielämässä muun muassa työpaikka- ja kouluruokailussa. Myös terveydenhuollossa annettava neuvonta perustuu kyseisiin suosituksiin.