Pirkanmaan hyvinvointialueen (Pirha) mittava hankintaohjelma vuosille 2023–2025 on aluevaltuuston hyväksyntää vailla. Aluehallitus käsitteli ohjelmaa maanantaina.
Pirhan hankinnat ovat vuositasolla suuria. Niiden osuus on noin puolet alueen tämänvuotisesta 2,6 miljardin euron budjetista. Budjetin mukaan palvelujen, tavaroiden, aineiden ja tarvikkeiden ostoon on budjetoitu 1 267 000 000 euroa. Se on lähes 2 400 euroa jokaista pirkanmaalaista kohti.
Yli puolet eli 673 miljoonaa kuluu asiakaspalvelujen ostoon. Ikäihmisten ja vanhusten palveluihin menee 273 miljoonaa, sairaalapalveluihin 202 miljoonaa, avopalveluihin 104 miljoonaa ja lasten, nuorten ja perheiden palveluihin 93 miljoonaa.
Näiden ohella esimerkiksi ict-palvelut maksavat 96 miljoonaa, hoitotarvikkeet 86 miljoonaa ja laboratoriopalvelut 53 miljoonaa. Yli 10 miljoonan euron hankintakokonaisuuksia on 12.
Investointien osuus hankinnoista on 96 miljoonaa.
5 600 siirtynyttä sopimusta
Hyvinvointialueelle siirtyi valtava nippu erilaisia hankintasopimuksia alueen kunnilta ja sairaanhoitopiiriltä. Niitä tuli yhteensä 5 600. Huomattava osa loppuu tänä vuonna, mutta siihen asti Pirhaa sitovat nykyiset sopimusehdot. Ehtoja saadaan yhtenäistettyä vasta uudelleen kilpailutusten ja neuvottelujen kautta. Yleinen kustannusten nousu, markkinatilanne ja saatavuusongelmat ovat tuttuja huolia Pirhallekin.
Hyvinvointialueella on lukuisia sidosryhmäyhtiöitä, joilta se voi osakkuuden turvin hankkia tavaroita ja palveluita kilpailuttamatta suoraostoina, kun kilpailuttamisraja on muuten hankintalain mukaan 60 000 euroa. Näiden in house -yhtiöiden osuus palveluiden ja materiaalin toimittajina on merkittävä.
Pirhan osakkuusyhtiöinä on sekä maakunnallisia että kansallisia tytär- ja osakkuusyhtiöitä. Esimerkiksi erilaisia tukipalveluita tuottavien yhtiöiden yhteenlaskettu myynti Pirhalle on yhteensä 317 miljoonaa euroa vuonna 2023. Tästä yli 70 miljoonaa on uutta myyntiä eli kasvua. Hyvinvointialueen hankintaohjelman esityksessä näitä yhtiöitä luonnehditaan tiiviisti: ”In house -omistaminen on yksi keino organisoida toimintaa.”
Valiokunta kertoi puutteista
Hankintaohjelman luonnosta käsiteltiin alueen monipalveluvaliokunnan kokouksessa maaliskuussa. Valiokunnan lausunto on Pirhan mukaan otettu huomioon hankintaohjelmassa muun muassa asiakkaan palvelujen hankinnan periaatteissa.
Monipalveluvaliokunta kertoi lukuisista epäonnistuneista käytännöistä, joita Pirhan tulisi parantaa. Asukkaiden palvelujen yhteensovittaminen edellyttää valiokunnan mielestä huomattavasti parempaa järjestämisen ja hankinnan johtamista kuin kunnissa oli.
”Yhtenä esimerkkinä voidaan mainita kilpailutuksessa alennetun henkilöstöresurssin vaikutus liitännäissairauksien hoitamiseen. Sen puutteita on jouduttu siirtämään erikoissairaanhoidon vastuulle ensihoidon ambulanssikyydeillä. Vammaisten henkilöiden kohdalla esimerkiksi epilepsian hoidossa perheiden, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyönä saavutetun kohtaustasapainon menettämistä on tapahtunut huonosti kilpailutetun asumispalvelun seurauksena”, valiokunta toteaa.
Valiokunta esitti myös lukuisia käytännöllisiä parannuskeinoja. Esimerkiksi hoitotarvikkeiden jakelu pitäisi pohtia uusiksi, sillä käytännöt kunnissa eroavat: toisaalla voi hakea tarvikkeita vain muutaman tunnin ajan viikossa, toisaalla hoitotarvikkeet jaetaan keskitetysti. ”Nämä käytännöt ovat kuitenkin jo vanhanaikaisia. Usealla muulla alueella Suomessa hoitotarvikkeet toimitetaan jo kotiin”, valiokunta sanoo ja ehdottaa kotijakelua Pirkanmaallekin.
