Monimutkaisen vaali­matematiikan vuoksi näyttää, että kymmeniätuhansia ääniä olisi hukassa – siinä on kuitenkin harha

71,9:n äänestysprosentti kuvaa vain Suomessa asuvien Suomen kansalaisten äänestysprosenttia, ei koko vaalien äänestysprosenttia.

Vuoden 2023 eduskuntavaalien äänestysprosentti on 71,9 prosenttia. Viime eduskuntavaaleissa vuonna 2019 äänestysprosentti oli hivenen korkeampi eli 72,1 prosenttia

Jotkut lukijamme ihmettelevät, katosiko eduskuntavaalien ääntenlaskennassa kymmeniätuhansia ääniä. Tällaiseen väärinkäsitykseen voi helposti päätyä, jos vertaa virheellisesti äänioikeutettujen määrää, äänestysprosenttia ja annettujen äänien määrää.

Tällä laskutoimituksella syntyisi seuraava tulos: äänioikeutettujen määrä 4 540 437 x äänestysprosentti 71,9 = 3 264 574.

Oikeusministeriön ylläpitämällä vaalisivustolla on kuitenkin ilmoitettu, että vaaleissa äänensä antoi yhteensä vain 3 075 963 äänioikeutettua. Tässä luvussa ovat mukana sekä ennakkoon että varsinaisena vaalipäivänä äänestäneet. Mukana ovat myös hylätyt äänet.

Äänestäneiden määrässä on massiivinen 188 611 äänen ero. Mistä se johtuu?

Laskelman virhe on siinä, että 71,9 äänestysprosentti kuvaa vain Suomessa asuvien Suomen kansalaisten äänestysprosenttia.

Kun ulkosuomalaiset lasketaan pois äänioikeutettujen määrästä, saadaan Suomessa asuvien äänioikeutettujen määräksi 4 277 487.

Kun prosenttilasku suoritetaan nyt uudestaan, eli laskemme, kuinka paljon kotimaassa äänestäneiden 3,076 miljoonan äänioikeutetun osuus on Suomessa asuvien äänioikeutettujen (4 277 487) määrästä, päästään lukuun 71,91% eli oikeusministeriön laskimet ovat toimineet aivan oikein.

Ulkosuomalaisia äänioikeutettuja on vaalit.fi-sivuston mukaan 262 950. Heidän äänestysprosenttinsa jäi vaatimattomaksi, vain 12,3 prosenttiin.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Mainos