Haastatteluhetkellä 16. maaliskuuta Pasi Muurinen toimii seitsemättä päivää Pirkanmaan jätehuolto oy:n toimitusjohtajana. Päivä olisi voinut olla vielä parempi. Yhtiön valmistaman biokaasun jakeluasema Nokian Koukkujärvellä alkoi samana päivänä parin päivän mittaiseksi suunniteltu katkos. Koejakelua ehdittiin harjoittaa ”matalalla profiililla” kuukausi, ennen kuin se piti keskeyttää. Syynä oli jäteyhtiön kaasua tuottavan biolaitoksen keskeneräisten rakennustöiden loppuunsaattaminen.
Varsinaisen jakelun aloittaminen henkilöautoilijoille on myöhässä toista vuotta. Kaasuautoilijoille on toki Tampereen seudulla lukuisia muita tankkauspisteitä. Jäteyhtiö ei ole juurikaan markkinoinut koejakelua, koska kyseessä on vasta testivaihe. Opastekylttiäkään ei tutustumisreissulla silmiin osunut.
Kaasuautoilijat ovat silti Muurisen mukaan löytäneet Koukkujärvellä sijaitsevan aseman. Tankkaajia on käynyt keskimäärin 40 päivässä. ”Asiakasmäärä on yllättänyt meidät ja siellä on ollut jopa jonoja.”
Kun biolaitos aikanaan toimii täyttä kapasiteettiaan hyödyntäen, kaasua aiotaan myydä Nokian lisäksi myös Tarastenjärvelle tulevalla jakeluasemalla. Tarkoitus on myös myydä kaasua tukkumarkkinoille Koukkujärveltä lähtevää maakaasuputkea pitkin. Lisäksi osa jäteyhtiön urakoitsija ajaa jo biokaasuautoilla. Niitä on nyt alle 20. Kasvunvaraa on.
Biokaasulaitoksen piti alun perin tulla valmiiksi ja käyttöön jo 2021. Sen pitäisi pystyä käsittelemään 24 000 tonnia biojätettä ja 10 000 tonnia lietettä vuodessa. Tuotettavan biokaasun pitäisi vastata noin 2,5:ta miljoonaa litraa nestemäisiä liikepolttonesteitä. Tuotannon kapasiteetti on 25 gigawattituntia vuodessa.
Laitos vastaanotti ensimmäiset kuormat alkukesästä 2021, ja tällä hetkellä kaikki Pirkanmaan jätehuollon keräämä biojäte käsitellään laitoksessa. Kotitalouksista kerätään biojätettä tällä hetkellä noin 16 000 tonnia vuodessa. Biojätettä aletaan lajitella alueen kotitalouksissa entistä enemmän, joten sikälikin laitoksen olisi syytä valmistua. Laitos valmistaa jätteestä kaasua ja multaa.
Kuka?
Pasi Muurinen
Pasi Muurinen on 40-vuotias voimalaitos- ja polttotekniikan diplomi-insinööri.
Hän on kotoisin Noormarkusta (Ässä-fani) ja muutti Tampereelle opiskelemaan vuonna 2003.
Perheeseen kuuluvat tamperelaislähtöinen vaimo ja kaksi kouluikäistä lasta. Harrastaa sählyä ja lenkkeilyä. Perhe asuu Nokialla.
Työskennellyt muun muassa Tampereen sähkölaitoksella ja viimeksi Eleniassa, jossa johti valokuituliiketoimintaa ja toimi myynti- ja energiapalvelut -yksikön päällikkönä.
Biokaasulaitos syö tulosta
Jätteiden hyödyntämisen teknologia on kehittynyt. Sähkölaitoksen kanssa omistettu Tammervoiman laitos polttaa Tarastenjärvellä energiaksi vuosittain 170 000 tonnia sekajätettä, jotka kerätään 600 000 asukkaalta Pirkanmaan ja Jyväskylän seuduilta. Jätteestä saadaan 400 gigawattituntia kaukolämpöä ja 70 gigawattituntia sähköä. Yksi gigawattitunti vastaa noin 50 sähkölämmitteisen omakotitalon vuosikulutusta.
Sen sijaan tuorein iso investointi eli biokaasulaitos on ollut hankala. Laitos ei ole vieläkään täysin valmis. Hankintasopimuksen selvittely voi viedä käräjätupaan, mikäli sovintoon ei päästä. Muurinen ei kerro tarkemmin, mitä rakennustöitä laitoksessa vieläkin joudutaan tekemään eikä sitä, miten hyvin itse prosessi toimii.
Hän ei myöskään arvioi lopullisia rakentamiskustannuksia. Alkuperäinen kustannusarvio oli 23 miljoonaa euroa, mutta Pirkanmaan käräjäoikeutta varten toimitetun jäteyhtiön asiapaperin mukaan urakkakustannus on lähes 26 miljoonaa euroa. Lopulliseen hintaan vaikuttaa sekin, joutuuko jompikumpi osapuoli mahdollisesti maksamaan toiselle korvauksia.
Ylimääräiset kustannukset rasittavat joka tapauksessa jäteyhtiön viime vuoden tulosta. Yhtiön omistajiin kuuluvan Tampereen kaupungin viime syksyisessä konsernikatsauksessa kerrottiin, että laitoksen käynnistämiseen liittyy myös ”merkittäviä kertaluonteisia operatiivisia kustannuksia, jotka ovat vuoden 2022 aikana arviolta noin 1,5 miljoonaa euroa.” Katsauksen mukaan liikevaihto kasvaisi ennusteen mukaan miljoonalla 45 miljoonaan, mutta nettotulos valahtaisi 1,6 miljoonaa tappiolle.
Viime vuoden tilinpäätöksen tilintarkastus on juuri valmistunut, eikä Muurinen sano tuloksesta muuta kuin että toteutuva tappio on ennusteen mukainen.
Repe, Romu ja nyt Riepukin
Jätehuolto on perusluonteeltaan operatiivista ja vakaata toimintaa 17 kunnan alueella 450 000 asiakkaan kanssa. Asiakas tuottaa jätettä, vie sen keräyspisteisiin tai roskapönttöön ja jäteyhtiö noutaa. Tavara menee kierrätykseen tai polttoon. Pirkanmaan jätehuolto saa hyödynnettyä 99 prosenttia alueella syntyvistä jätteistä. Muurinen pitää sitä hyvänä prosenttina. mutta materiaalien hyödyntämiseksi kiertotaloudessa on vielä parantamista. Hän kertoo esimerkin.
”Kokeilemme miten Repe & Romu & Riepu toimii. Pilotoimme valtakunnan tasolla miten tekstiilikin saataisiin kiertämään niin, ettei se päätyisi polttolaitokselle.”
Tässä kolmen ärrän yhdistelmässä poistotekstiilien keräys eli Riepu on uutta. Sen kolmen pysähdyksen lämmittelykierros käynnistyi lauantaina 18. maaliskuuta. Kuorma-autot kiertävät kunnissa ja keräävät kotitalouksien jätteitä.
Poistotekstiilejä otetaan talteen myös Tampereen Sokoksen keräyspisteessä.
Yhtiö on pärjännyt isojen kaupunkien jätetaksavertailuissa hyvin, ollut jopa Kiinteistöliiton vertailun halvin. Viime vuodenvaihteessa alueellinen jätehuoltolautakunta joutui korottamaan hintoja, kun kuljetuskustannukset nousivat viime vuonna kaksinumeroisen prosentin verran. Tälle vuodelle hintapaineita tulee muun muassa palkkakustannuksista. Ensi vuoden budjetin suunnittelu alkaa toukokuussa ja taksaluonnokset esitetään jätehuoltolautakunnalle syksyllä.
”Haluamme edelleen olla halvemmassa päässä”, Muurinen sanoo.
Yhteisiä biojäteastioita
Muita jätehuollon asiakkaille asti näkyviä uudistuksia on tänä vuonna tulossa kaksi. Vähintään viiden asunnon kiinteistöille tulee kartonki- ja muovinkeräysvelvoite myös Tampereen ulkopuolella huhtikuusta alkaen. Velvoitetta ei voi väistää esimerkiksi vetoamalla läheisiin ekopisteisiin. Astioita voi tilata jätehuollosta. Sen jälkeen taloyhtiöstä pitää löytyä nämä jäteastiat: biojäte, metalli, kartonki-, muovi- ja lasi.
Syyskuussa laajenee biojätteen keräysvelvoite kaikkiin asuinkiinteistöihin, myös vapaa-ajan asuntoihin, yli 10 000 asukkaan keskustaajamassa Tampereella, Kangasalla, Lempäälässä, Nokialla, Pirkkalassa, ja Ylöjärvellä. Jätehuolto on jo lähettänyt kirjeen niille alueensa asukkaille, joita asia koskee. Maakunnan kaupungeista Valkeakoski on Kiertokapulan toimialueella, jossa biojätekeräys tulee pakolliseksi 1. heinäkuuta 2024.
Uudistus tarkoittaa sitä, että kiinteistöjen pitää lajitella biojätteet. Tämä hoituu omalla tai yhteisellä bioastialla naapurien kanssa. Astian saa maksutta jäteyhtiöstä. Biokeräyksen avulla sekajäteastian tyhjennysvälin voi pidentää 8 viikkoon asti. Biojätteen voi myös kompostoida, kunhan tekee ilmoituksen alueelliselle jätehuoltoviranomaiselle.
”Osa asiakkaista tietää hyvinkin, mitä on tulossa. He ovat kiinnostuneita aiheesta ja ottavat itsekin niistä selvää. Sitten on toinen äärilaita, jolle nämä asiat eivät tunnu kovin tärkeiltä. Kyllä meillä on vielä tekemistä neuvonnassa ja asioiden järjestämisessä.”
