Nuorten tekemät väkivaltarikokset ovat huolestuttavassa kasvussa, selviää Sisä-Suomen poliisilaitoksen tuoreimmista, vuoden 2022 tilastoista.
Alle 18-vuotiaiden tekemät väkivaltarikokset ovat kasvaneet vuodesta 2018 noin 80 prosenttia. Alle 15-vuotiaiden tekemät väkivaltarikokset ovat neljässä vuodessa kasvaneet jopa 100 prosenttia.
Sisä-Suomen poliisilaitoksen apulaispoliisipäällikön Antero Rytkölän mukaan väkivaltarikosten määrä ei kuitenkaan ole pelkästään kasvanut, vaan yksi kasvuun vaikuttava tekijä on se, että esimerkiksi kouluista tulee entistä aktiivisemmin ilmoituksia väkivaltatapauksista.
Rytkölä myös korostaa, että valtaosa nuorista käyttäytyy todella hyvin, jopa paremmin kuin ennen. Nuorissa kuitenkin näkyy polarisaatio. Toinen ääripää syyllistyy rikoksiin.
Nuorten väkivaltarikollisuus keskittyy Rytkölän mukaan suuriin kaupunkeihin ja kaupunkiseutuihin. ”Vuosiluokat ovat niin erilaisia. Joissain kunnissa voi olla paha tilanne yhden ikäluokan kohdalla, mutta sitten seuraavan kohdalla tilanne voi parantua”, sanoo Rytkölä.
Jengiytymisestä ei toistaiseksi ole merkkejä Sisä-Suomen poliisilaitoksen alueella.
Katuryöstöissä uusi ilmiö
Nuorten tekemät katuryöstöt nousivat esiin etenkin syksyllä 2022. Nyt nuorten täysikäisiin kohdistuneet katuryöstöt ovat Rytkölän mukaan väistyneet, mutta sen sijaan alaikäisten toisiin alaikäisiin kohdistuneet katuryöstöt ovat pysyneet korkealla tasolla.
Nuorten tekemiä katuryöstöjä leimaa se, että niiden tarkoituksena on usein anastaa omaisuutta, kuten kalliitta merkkivaatteita, koruja tai kelloja. Rytkölän mukaan tämä on erottava tekijä niin sanottuun perinteiseen ryöstörikollisuuteen.
Laajat seksuaalirikossarjat
Poliisilaitoksen alueella on tutkittu myös useita laajoja lapsiin kohdistuneita seksuaalirikossarjoja, joissa epäillyllä on kymmeniä uhreja. Rikokset tapahtuvat verkossa, mikä mahdollistaa suuret uhrimäärät yhdelle tekijälle.
Rytkölä kertoo, että seksuaalirikossarjat ovat työllistäneet poliisia jo pitkään. Tälläkin hetkellä tutkittavana on useita sarjoja, kuten myös viime vuonna. ”Herkkyyden ja arkaluonteisuuden vuoksi tämä on varsin työläs tutkintaprosessi. Kun tietoverkosta löydetään sopimattomia valokuvia, täytyy poliisin tunnistaa uhrit. Se vie kovasti resursseja”, Rytkölä sanoo.
Velanperinnän raakuus
Huumausainerikosten määrässä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia verrattuna edellisiin vuosiin, kertoo Rytkölä. Huumausainerikosten tekeminen on helppoa, eikä se edellytä aiempaa kokemusta tai kontakteja. Pimeän netin myyntifoorumeita on paljon, ja myyjät kauppaavat tuotteita rohkeasti myös heille entuudestaan tuntemattomille.
Alueellisia eroja kuitenkin on. Poliisin tilastojen mukaan poliisille ilmoitettujen huumausainerikosten määrä kasvoi vuodesta 2021 vuoteen 2022 jopa 86,27 prosenttia. Kangasalla taas 18,06 prosenttia. Monissa kunnissa huumausainerikosten ilmoitettu määrä myös väheni.
Poliisi nostaa esiin sen, että velanperintä on muuttunut raa’aksi. Rytkölän mukaan useiden väkivaltarikosten motiivina on huumausainekauppa. Nähtävillä ei ole selkeää tunnuksellista organisoitumista, mutta tukkumyyjillä on oma alaisorganisaationsa toteuttamassa velanperintää.
”Velan perinnän raakuus on huolestuttava ilmiö. Sille on tyypillistä, ettei asianomistaja ole halukas kertomaan, mistä tapauksessa on kyse”, Rytkölä sanoo.