Eurooppalaiset pankit käärivät korkojen noususta syntyneet hyödyt itselleen. Samaan aikaan korkojen nousu ei ole hyödyttänyt yhtä lailla säästäjiä.
Lainojen korot ovat nyt huomattavasti korkeammalla kuin pankkien talletuksista maksamat korot.
Rahallinen hyöty ei ole valunut pankkien asiakkaiden tileille, toteaa saksalaispankki Commerzbankin talousjohtaja Bettina Orlopp Bloombergin jutussa.
Useat pankit ovat siirtäneet vain murto-osan korkojen nousun tuomasta tuotosta säästäjille. Pankit ovat hyötyneet asiakkaiden tileillä makaavista rahoista. Bloombergin mukaan näin ovat toimineet muun muassa italialainen Unicredit, espanjalainen Santander, italialainen Intesa Sanpaolo ja saksalainen Deutsche Bank.
Bloombergin mukaan esimerkiksi Santander on jakanut asiakkailleen 25 prosenttia siitä summasta, jonka korkojen nousu on pankille tuonut viime vuoden viimeisellä vuosineljänneksellä. Commerzbankilla osuus on vain kymmenen prosenttia. Loppuosa taloudellisesta hyödystä on jäänyt pankeille.
Pankit ovat tehneet vahvoja tuloksia juuri korkojen nousun vuoksi.
Ne ovat perustelleet toimintaansa vetoamalla määräaikaisiin talletuksiin, joissa korkoja on nostettu. Syyksi on myös kerrottu nollakorkojen pitkä aika.
Pankkien voittokulku näkyy myös Suomessa. Finanssiyhtiö OP kertoi hiljattain korkokatteensa nousseen viime vuonna 15 prosenttia 1,6 miljardiin euroon. Varsinkin OP:n vähittäispankin kehitys oli vahvaa. Korkokate syntyy lainoista perittävien korkojen ja talletuksille maksettavien korkojen erotuksesta.
Tätä ennen Nordea on kertonut vahvasta tuloksesta. Pienillä pankeilla menee jopa suurpankkeja paremmin. Esimerkiksi S-Pankki ja Oma Säästöpankki tekivät loka–joulukuussa historiansa parhaat tulokset.
”Pankkitoiminta on tällä hetkellä kannattavampaa kuin pitkään aikaan. Viime vuoden lopulla ja tulevina kuukausina tilanne on poikkeuksellisen hyvä pankkien korkokatteille”, sanoi OP:n pääjohtaja Timo Ritakallio hiljattain Helsingin Sanomien uutisessa.
Ritakallion mukaan korkomarkkinoiden tilanne on pankeille nyt poikkeuksellisen suotuisa.
Viitekorkojen raju nousu ahdistaa monia asuntovelallisia. Perjantaina 17. helmikuuta Suomen yleisin asuntolainojen viitekorko, vuoden euribor, nousi jo lähelle 3,6 prosenttia.
Samalla puolen vuoden euribor nousi yli 3,2 prosenttiin.
