Vain noin joka toiselle työttömälle työnhakijalle on asetettu velvollisuus hakea oma-aloitteisesti työpaikkoja joka kuukausi. Asia käy ilmi tilastoista, jotka työ- ja elinkeinoministeriö koosti Helsingin Sanomien pyynnöstä.
Työnhakuvelvollisuus on osa hallituksen kehittämää ”pohjoismaista työvoimapalvelumallia”, joka tuli voimaan viime vuoden toukokuussa. Työttömät velvoitetaan uudessa mallissa hakemaan lähtökohtaisesti neljää työmahdollisuutta kuukaudessa.
Osalla työttömistä velvollisuus voidaan asettaa alennettuna 1–3 työnhakuun kuukaudessa, ja joillekin velvollisuutta ei aseteta lainkaan. Vähimmäismäärään vaikuttavat muun muassa työnhakijan työkyky, osaaminen ja koulutus sekä alueellisten työmarkkinoiden tilanne.
”Yli 90 prosenttia työttömistä on täyttänyt työnhakuvelvollisuutensa.
Työnhakuvelvollisuuden tulisi koskea kaikkia työnhakijoita paitsi niitä, joille velvoite jätetään tietoisesti asettamatta.
Velvollisuuden puuttuminen noin puolelta työttömistä selittyy osin sillä, että te-toimistot ja kuntien työllisyyspalvelut eivät ole katsoneet tarkoituksenmukaiseksi edellyttää yli 50 000 työttömältä lainkaan työnhakua.
Vielä suurempi syy velvollisuuden puuttumiseen on kuitenkin se, että läheskään kaikkia työttömiä työnhakijoita ei ole ehditty kohdata. Yli 60 000 työttömällä ei ole ajantasaista työllistymissuunnitelmaa. Kyse on siis uuden työvoimapalvelumallin käynnistymisvaikeuksista.
Yhteensä työttömiä työnhakijoita on vajaat 235 000.
”On viitteitä siitä, että asiakastyön painopiste on keskittynyt työnhaun alkuvaiheessa oleviin työnhakijoihin ja pitkäaikaistyöttömien osalta tilanne haastavampi. Joko heitä ei ole ehditty haastatella eikä hakuvelvoitetta ole näin ollen asetettu, tai sitten työnhakijaa ei ole saatu kiinni”, työ- ja elinkeinoministeriö arvioi.
Yli 90 prosenttia työttömistä on täyttänyt työnhakuvelvollisuutensa. Viime vuoden heinäkuussa lukema oli vielä selvästi alhaisempi.
Velvollisuuden laiminlyönti voi johtaa ensin huomautukseen. Toisesta laiminlyönnistä voi seurata työttömyysetuuden katkaisu seitsemäksi päiväksi ja kolmannesta laiminlyönnistä 14 päiväksi.
Työtön päättää itse, mitä työpaikkoja tai muita työmahdollisuuksia hän hakee. Niiden tulisi kuitenkin olla sellaisia, että työnhakijalla on realistinen mahdollisuus saada paikka.
Uudessa työvoimapalvelumallissa on ollut tarkoituksena myös lisätä työnhakijoiden kasvokkaisia kohtaamisia julkisissa työllisyyspalveluissa etenkin työnhaun alkuvaiheessa.
Työttömien ensimmäisistä haastatteluista kuitenkin vain kolmasosa ja täydentävistä haastatteluista neljäsosa on toteutettu kasvokkain. Lähes kaikki loput haastattelut on toteutettu puhelimitse.
Tämäkin kertoo käynnistymisvaikeuksista.
Pohjoismainen työvoimapalvelumalli on yksi hallituksen keskeisistä työllisyystoimista. Valtiovarainministeriö on arvioinut uudistuksen tuovan noin 10 000 lisätyöllistä vuosikymmenen loppuun mennessä.
Työllisyysarvio perustuu tutkimuksiin, joiden mukaan työttömien kasvokkainen kohtaaminen nopeuttaa työllistymistä. Jos suuri osa haastatteluista toteutetaan puhelimitse ja suurelle joukolle työttömiä ei aseteta lainkaan työnhakuvelvollisuutta, uudistus ei toimi hallituksen tarkoittamalla tavalla.
