Sydänliitto on julkaissut Sydänturvallinen Suomi -tietokannan. Se sisältää dataa kuntien viime vuoden sydänturvallisuudesta. Kunnat on sijoitettu lisäksi paremmuusjärjestykseen.
Nokian on koko Suomen kunnista sijalla 227. Vertailussa on yhteensä 309 kuntaa. Nokian sydänturvallisuuden taso on tietokannan mukaan 34/100. Ensimmäinen luku ei tarkoita kunnassa sijaitsevien sydäniskureiden määrää, vaan taso määrittyy sen lisäksi muun muassa iskurien sijainneilla sekä kunnan sepelvaltimotauti-indeksillä.
Kärkipaikkaa pitää Keski-Suomen Kivijärvi, jonka sydänturvallisuuden taso on 80/100.
Nokialla on tietokannan mukaan 33 sydäniskuria. Kun käytetään vuosi sitten vahvistettuja väkilukuja, saadaan sydäniskureiden ja asukkaiden suhdeluvuksi Kivijärvellä yksi iskuri 217 asukasta kohden ja Nokialla yksi iskuri 1 057 asukasta kohden. Nokialla tulisi siis olla 33 sijaan peräti 161 sydäniskuria ollakseen tilaston kärjessä.
Defi.fi-sivuston mukaan käytännössä kaikki Nokian sydäniskurit sijaitsevat Siurossa, Harjuniityssä, keskustassa tai Pitkäniemessä. Esimerkiksi Tottijärvellä tai Sarkolassa ei ole sivuston mukaan yhtäkään sydäniskuria. Defi.fi-sivusto ei kuitenkaan ole välttämättä täysin ajantasainen, sillä iskurien omistajien tulee rekisteröidä laitteensa sivustolle itse. Nokialle oli vuoden 2021 keväällä rekisteröity sivuston mukaan 10 sydäniskuria, joten kehitystä parempaan on tapahtunut paljon jo muutamassa vuodessa.
Sydänliiton mukaan sydäniskureita tulisi olla erityisesti niillä alueilla, joihin ensihoidon saapuminen kestää kauemmin. Lisäksi iskureiden sijoittelussa tulee ottaa huomioon se, että sydänpysähdyspotilaiden keski-ikä on 65 vuotta. Sydäniskureita siis tulisi olla erityisesti niillä alueilla, joissa 65 vuotta täyttäneitä asuu runsaasti.
Tilannetta voi parantaa nopeasti
Naapurikuntiin verrattuna Nokian sydänturvallisuustilanne on keskikastia. Sastamalan sydänturvallisuuden taso on 44/100, Hämeenkyrön 32/100, Pirkkalan 43/100, Ylöjärven 30/100 ja Tampereen 34/100.
Myös pyöreän nollan kuntia on Suomessa kaksitoista kappaletta. Niihin ei ole rekisteröity yhtään sydäniskuria. Ahvenanmaa näyttäytyy alueellisesti heikoimpana. Perässä tulevat Helsinki ja varsinaisista uusista hyvinvointialueista heikoimpana oleva Kymenlaakso.
”Sydänturvallinen Suomi -palvelussa kuntien sijoitukset ja sydänturvallisuuden tasot elävät ajantasaisesti, jolloin kunnissa ja hyvinvointialueilla on mahdollisuus tehdä nopeasti näkyviä ja todennettavia tulosparannuksia. Varautuminen ja sillä saavutettavat taloudelliset hyödyt kannattaisi viimeistään nyt ottaa kunnissa ja hyvinvointialueilla esille sekä hyödyntää sydänturvallisuudessa saavutettuja tuloksia kunta- ja aluemarkkinoinnissa”, kertoo Sydänliiton markkinoinnin ja viestinnän asiantuntija Esa Takala tiedotteessa.
Sydänliitto tutki vuonna 2019 suomalaisten elvytysvalmiuksia, mahdollisia elvyttämisen esteitä sekä kuinka hyvin sydäniskuri eli defibrillaattori tunnetaan. Suomi elvyttää 2019 -kyselytutkimukseen vastasi tuolloin 1 673 suomalaista. Nyt kysely uusitaan kehityksen selvittämiseksi. Kyselyyn voit vastata täällä.