Nokialla alkaa lehtometsien elvytysurakka – Utolan, Hakavuoren ja Järvivainion lehtoalueilta kaadetaan kuusia pähkinäpensaan elinolojen parantamiseksi

Luonnonhoidon asiantuntija Jukka Ruutiainen Suomen metsäkeskuksesta ja Nokian kaupunginpuutarhuri Venla Kuusela tarkastamassa hoitokohdetta Järvivainion pähkinäpensaslehdossa Nokialla.

23.1. 11:31

Nokian kaupungin luonnonsuojelualueilta ryhdytään poistamaan varjostavia kuusia vielä kuluvan talven aikana. Hoitotoimilla autetaan arvokkaan lehtolajiston menestymistä Utolan, Hakavuoren ja Järvivainion pähkinäpensaslehdoissa.

Kuusien kaataminen lisää valoisuutta ja vähentää neulasten happamoittavaa vaikutusta, joten se edesauttaa pähkinäpensaan menestymistä ja parantaa myös muun lehtolajiston elinympäristöä.

Nokian kaupungin ympäristönsuojelu­suunnittelija Anne Hirvonen kertoo tiedotteessa, että lehtojen hoitaminen on tarpeen, sillä kuusettuminen on monen lehtotyypin luonnollinen kehityssuunta.

”Luonnossa metsäpalo palauttaisi tilanteen lehtipuuvaltaiseen vaiheeseen. Meillä on kuitenkin lehtoja jäljellä niin vähän, että vaateliaalle lehtolajistolle ei riitä lehtipuuvaltaisen vaiheen elinympäristöjä, mikäli kaikkien lehtojen annetaan kehittyä kuusivaltaisiksi”, hän sanoo.

Osa jätetään lahopuuksi

Pirkanmaan lehtokohteita on kartoitettu Suomen metsäkeskuksen Lehtometsien havinaa -hankkeessa, ja niille on laadittu Pirkanmaan ely-keskuksen hyväksymät hoitosuunnitelmat.

Hoitosuunnitelman mukaan Nokian lehtoalueilta poistettavista puista osa on tarkoitus jättää lahopuuksi. Lisäksi alueille tehdään tekopökkelöitä, joista on hyötyä esimerkiksi koivupökkelöihin pesänsä kovertavalle, erittäin uhanalaiselle hömötiaiselle.

Nokian kohteiden kartoituksista on vastannut luontokartoittaja Kaija Helle. Nokia sijaitsee pähkinäpensaan esiintymisen pohjoisrajoilla, Pohjois-Pirkanmaalla pähkinäpensasta ei enää tavata. Pähkinäpensas on kalkinsuosija, joka viihtyy rinnelehdoissa, ja pähkinän esiintymisalueet ovat usein sopivia myös muille vaateliaille lehtolajeille.

Rahoitusta ministeriöltä

Hankkeessa on mukana sekä suojelualueita että talousmetsäkohteita, sillä uhanalaisia lehtolajeja hyödyttäviä hoitotoimia voidaan Metsäkeskuksen luonnonhoidon asiantuntijan Jukka Ruutiaisen mukaan tehdä myös talouskäytössä olevissa lehtometsissä.

”Lehdot ovat metsäluonnon arvokkaita elinympäristöjä, jotka ravinteikkaina maina on otettu pääosin viljelykäyttöön. Alkuperäisistä lehdoista on jäljellä vain noin prosentti”, Ruutiainen sanoo.

Hoitotoimien kustannuksista vastaa Lehtometsien havinaa Pirkanmaalla -hanke, joka ajoittui vuosille 2017–2021. Kartoitettujen kohteiden hoitosuunnitelmien toteutuksia on jatkettu valtakunnallisessa Lehtohelmet -hankkeessa. Kumpikin hanke on saanut rahoitusta Maa- ja metsätalousministeriöltä ja Ympäristöministeriöltä, ja ne tukevat sekä vapaaehtoisen metsiensuojeluohjelman (METSO) että elinympäristöohjelma Helmin tavoitteita.

Luitko jo nämä?

Mainos