Suomalaiset onnistuivat säästämään joulukuun kylminä ja tuulettomina pakkaspäivinä niin paljon sähköä, että vaara sähköpulasta ja kiertävistä sähkökatkoista vältettiin. Näin arvioi Energiavirasto torstaina pitämässään katsauksessa Suomen sähkömarkkinoiden tilanteeseen.
”Joulukuun huippukulutustunneilla sähköä säästettiin 1 300 megawattia eli Olkiluoto 3:n verran. Suomalaiset kotitaloudet ja yritykset pystyivät säästämään sähköä silloin, kun sille oli isoin tarve. Voidaan sanoa, että suomalaisten kotitalouksien ja yritysten ponnistelut sähkön säästön eteen ovat olleet merkittäviä ja vaikuttavia, ja niillä on ollut aivan keskeinen merkitys siihen, että ei olla jouduttu turvautumaan kiertäviin sähkökatkoihin”, sanoo Energiaviraston ylijohtaja Simo Nurmi.
Kulutusta on verrattu viiden edellisen vuoden sähkönkulutuksen keskiarvoon. Energiateollisuuden omien tilastojen mukaan sähkönsäästöstä valtaosa tuli muualta kuin teollisuudesta, täsmentää Energiaviraston yli-insinööri Johanna Kirkinen.
Tästä huolimatta Energiavirasto pitää sähköpulaa edelleen mahdollisena, vaikkakin epätodennäköisenä. ”Toimintaympäristössä on merkittäviä epävarmuuksia, jotka voivat herkästi ja nopeasti kasvattaa sähköpulan todennäköisyyttä ja nostaa sähkön hintaa”, Nurmi sanoo. Näitä epävarmuuksia ovat voimalaitosten, kuten Olkiluoto 3:n, ja sähkön siirtoyhteyksien käytettävyys sekä lämpötila ja tuulisuus. Olkiluoto 3 on jatkuvassa käytössä aikaisintaan maaliskuussa 2023. Sähkön saatavuus Etelä-Ruotsista on ongelmissa, koska Ringhals 4 -ydinvoimala on huollossa helmikuun 2023 lopulle saakka.
”Vaikka meillä olisi Olkiluoto 3 verkossa, niin huippukulutustilanteissa emme pärjää ilman tuontia naapurimaista. Ruotsin tuonti on meille todella tärkeää”, Nurmi sanoo.
Viime vuoden aikana voimakkaasti kasvanut Suomen tuulivoimakapasiteettikaan ei varmista sähkön riittävyyttä. Nurmen mukaan mahdollisen sähköpulavaaran aiheuttava huippukulutustilanne ajoittuu pitkään kylmään pakkasjaksoon, jolloin tuulta on varsin vähän, ja arvion mukaan Suomen tuulivoimakapasiteetista on vain noin 6 prosenttia käytettävissä.
Sähkölasku kallistui noin 50 prosenttia
Sähköpulan pelon lisäksi kulunutta talvea on hallinnut keskustelu rajusti nousseista sähkön hinnoista. Energiavirasto on selvittänyt, kuinka paljon suomalaisten sähkölasku on noussut keskimäärin, kun mukaan otetaan sähköenergian hinnan lisäksi sähkön siirtomaksu ja verot.
Sähkön kokonaishinta nousi ei-sähkölämmitteisillä kotitalouksilla keskimäärin 53 prosenttia ja sähkölämmittäjillä 47 prosenttia. Mukana on kaikki sopimustyypit, joiden välillä on valtavasti vaihtelua. Energiaviraston arvion mukaan noin neljäsosalla asiakkaista on edelleen voimassa vuonna 2021 tehty edullinen määräaikainen sähkösopimus.
Milloin hintaa kohtuullistetaan?
Energiavirasto aikoo ottaa pian kantaa siihen, mikä on sähkön kohtuullinen hinta. Taustalla on kansalaisilta virastolle tulleet tutkintapyynnöt sähkön hinnannousuun liittyen. Energiavirastossa on tutkinnassa 17 sähkön vähittäismyyjää. Yksi yhtiöistä on Tampereen sähkölaitos.
Energiaviraston ylijohtaja Simo Nurmi lupaa ensimmäisiä päätöksiä kevättalven aikana.
Laki määrää, että sähkönmyyjän, jolla on merkittävä markkinavoima jakeluverkon alueella, on toimitettava sähköä kohtuullisilla hinnoilla ja ehdoilla. Tästä käytetään nimitystä toimitusvelvollisuus. Tampereen Sähköverkon alueella toimitusvelvollinen on Tampereen sähkölaitos oy.
Johtaja Antti Paanasen mukaan tutkinnat keskittyvät kolmeen asiaan: mikä on kohtuullinen hinta, voiko myyjä tarjota pörssisähkötuotetta ainoana toimitusvelvollisena tuotteena sekä toimitusvelvollisuustuotteiden julkisuutta. Hänen mukaansa on esimerkiksi ollut tapauksia, joissa toimitusvelvollisuustuotetta on tarjottu olemalla yhteydessä myyjään, eikä esimerkiksi yrityksen nettisivuilla.
Hän korostaa, että energiavirasto voi puuttua hinnoitteluun vain jälkikäteen. Viraston päätös velvoittaa vain tiettyä yritystä, mutta päätöksiä voidaan pitää ennakkoratkaisun luonteisena. ”Muidenkin yhtiöiden kannattaa käydä ratkaisu läpi ja arvioida sitä suhteessa omaan hinnoitteluunsa.”
Energiavirasto on määrittelemässä kriteerejä, joiden perusteella hinnoittelun kohtuullisuutta arvioidaan. Paanasen mukaan yksi mahdollisuus on, että toimitusvelvollisuushinta on sidottu markkinahintaan. ”Toimitusvelvollinen myyjäkin toimii markkinoilla.”
