Moni suomalainen on ottanut liikaa lainaa – laskuri kertoo, pitääkö sinun olla huolissasi

Suomalaisten kotitalouksien velat ylittävät selvästi vuositulot. Laskuri kertoo, pitääkö omasta lainataakasta olla huolissaan.

Suomalaisilla oli vuoden 2021 lopussa lähes 96 miljardia euroa asuntovelkaa.

11.1. 11:45

Asuntolainojen viitekorot nousevat ripeästi, suomalaiset velkaantuvat vauhdilla, yleinen hintataso nousee ja asuntojen hinnat laskevat.

Kaiken tämän keskellä moni miettii, onko minulla liikaa lainaa.

Jos huolia on, niiden kanssa ei tarvitse olla yksin. Myös Suomen Pankki on huolissaan korkojen nousuvauhdin ja suomalaisten velkaantumisen yhdistelmästä.

”Olemme jo pidempään havainneet, että matalan korkotason aikana pankit myönsivät yhä suurempia ja pidempiä asuntolainoja, mikä on kasvattanut entisestään kotitalouksien velkaantumista ja lainanhoidon riskejä”, sanoi Suomen Pankin johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen.

Kolmanneksella suomalaisista kotitalouksista on asuntolainaa. Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2021 lopussa suomalaisilla asuntokunnilla oli velkaa yhteensä 137 miljardia euroa, siitä lähes 96 miljardia oli asuntovelkaa. Asuntovelallisten keskimääräinen asuntovelka oli 110 600 euroa.

Suomen käytetyin asuntolainojen viitekorko ampaisi viime vuonna 3,3 prosenttiin. Vielä viime vuoden alussa korko oli 0,5 prosenttiyksikköä negatiivinen, joten korko nousi vuodessa kaikkiaan 3,8 prosenttiyksikköä. Kyse on euriborin vuoteen 1999 ulottuvan historian nopeimmasta vuosinoususta.

Samalla suomalaisten kotitalouksien velkaantuminen suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin on noussut todella korkeaksi. Viime vuonna kotitalouksilla oli keskimäärin velkaa 134 prosenttia käytettävissä oleviin tuloihin nähden. Vielä vuoden 2000 alussa osuus oli alle 63 prosenttia.

Suomen Pankin Nykäsen mukaan lainan suuruus on ongelma silloin, jos kotitalous joutuu tinkimään ”välttämättömistä menoistaan”. Hänen mukaansa on kuitenkin todella vaikeaa arvioida etukäteen, milloin laina on liian suuri.

Milloin laina sitten on liian suuri, jos Suomen Pankkikaan ei halua asiaa määritellä?

Yhtenä työkaluna vastauksen etsintään voi käyttää Finanssivalvonnan pankeille antamaa suositusta. Siihen tämän vuoden alussa tulleen täsmennyksen mukaan pankkien on arvioitava asuntolainoja myöntäessään kotitalouksien maksukykyä enintään 25 vuoden takaisinmaksuajalla ja vähintään kuuden prosentin korolla. Tämän lisäksi pankkien pitäisi huolehtia, että kotitalouksien kaikkien lainojen pahan päivän varalle testatut kulut olisivat yleensä alle 60 prosenttia velallisen nettotuloista.

Täsmennetty suositus tarkoittaa yksinkertaistaen sitä, että kotitalouden, jonka nettotulot ovat 4 000 euroa kuukaudessa, kaikkien lainojen hoitokulut eivät näillä oletuksilla saisi ylittää 2 400:aa euroa kuukaudessa.

Tilastokeskuksen mukaan suurena velkana voidaan pitää 300 prosentin velkaantumisastetta. Kyseisellä velkaantumisasteella kotitalouden velat ylittävät vuositulot kolminkertaisesti.

Vuonna 2019 velan määrä oli yli kolminkertainen vuosituloihin nähden noin 16 prosentilla velkaantuneista kotitalouksista. Esimerkiksi vielä 1990-luvun lopussa vain muutamalla prosentilla velkaantuneista kotitalouksista velka ylitti vuositulot kolminkertaisesti.

Tilastokeskuksen mukaan velkaa voi pitää suurena myös silloin, kun velka ylittää 75 prosenttia kotitalouden bruttovarallisuudesta. Joka neljännen velkaantuneen kotitalouden velat olivat näin tarkasteltuna suuria vuonna 2019. Kotitalouksien bruttovarallisuuteen suhteutettuna suuret velat ovat pysyneet lähes ennallaan 1990-luvun lopusta saakka.

Kotitalouksien välisessä vertailussa lapsiperheet ovat velkaantuneempia kuin esimerkiksi sinkkutaloudet, lapsettomat pariskunnat ja muut kotitaloudet.

Vuonna 2019 kaikista lapsiperheistä velkaa oli 85 prosentilla ja asuntovelkaa 63 prosentilla. Eniten velkaa oli pareilla, joiden nuorin lapsi oli alle 7-vuotias.

Suomen Pankki on ajanut Suomeen niin sanottua velkakattoa, jonka tarkoituksena on estää kotitalouksia ottamasta maksukykyynsä nähden liian suuria asuntolainoja.

Pääministeri Sanna Marinin (sd) hallitus oli lähellä esittää velkakattoa vuonna 2021, kun korot olivat vielä matalia.

Mutta valtiovarainministeriksi noussut Annika Saarikko (kesk) kuitenkin kuoppasi lähes valmiin esityksen yllättäen.

”Suhtaudun tähän varauksellisesti siitä periaatteellisesta näkökulmasta, etten halua Suomen kehittyvän suuntaan, jossa omistusasuminen on vain rikkaiden etuoikeus”, hän sanoi HS:n kuntavaalitentissä kesäkuussa 2021. Saarikko oli tuolloin tuore valtiovarainministeri.

Luitko jo nämä?

Mainos