Tällaista joulua poliisi odottaa Pirkanmaalla – ylikomisariolta yksi ohje juhlapyhien viettoon

Pitkät vapaat ja alkoholinkäyttö usein pahentavat perheiden ristiriitoja. Apua lähisuhdeväkivaltaan on saatavilla joulunakin.

Kaukajärven turvakodissa Tampereella päivystetään aina vuorokauden ympäri. ”Ihmiset eivät tule meille ainakaan liian aikaisin”, turvakodin vastaava sosiaalityöntekijä Elina Liikanen sanoo.

23.12.2022 10:00

Joulun aikaan poliisi saa tavallista enemmän hälytyksiä ihmisten koteihin.

”Jouluna perheväkivalta ja lähiomaisten kesken tapahtuvat tappelut ja pahoinpitelyt korostuvat, vaikka pitäisi olla hieno juhla ja julistetaan joulurauha”, ylikomisario Ismo Nykopp Sisä-Suomen poliisista sanoo.

Tilanteet kärjistyvät etenkin pitkien pyhien aikaan, kun alkoholinkäyttö lisääntyy ja ollaan pitkiä aikoja sisätiloissa perheen ja suvun kesken.

Tampereen Kaukajärven turvakotiin pakoon tulevista asiakkaista noin puolet saapuu lasten kanssa. Useimmiten kyse on pikkulapsista, eli alle 10-vuotiaista.

Hänen mukaansa suomalaisilla alkoholi värittää joulua, kuten mitä tahansa muutakin juhlaa. ”Tämä näkyy selvästi poliisitehtävissä jouluna, uutenavuotena ja välipäivinäkin”, Nykopp sanoo.

Joskus tilanteet yltyvät niin vakaviksi, että poliisi joutuu ottamaan tekijöitä säilöön tai uhri lähtemään turvakotiin. Kansalaisten joulunviettoon poliisilla on tasan yksi ohje.

”Alkoholinkäyttöä kannattaisi mitoittaa niin, että huomioidaan, että on perhejuhla kyseessä ja lapsia paikalla. Joulun pitäisi olla jonkinlainen ilon juhla, niin ei pilata sitä”, ylikomisario Nykopp toivoo.

"Väkivalta voi alkaa hienovaraisesti”

Tampereen Kaukajärven turvakodissa päivystetään vuorokauden ympäri myös jouluna.

Turvakodit ovat sitä varten, että henkilö kokee lähisuhdeväkivaltaa eikä enää uskalla olla kotonaan. Kaukajärven turvakotiin tulevista asiakkaista noin puolella on pikkulapset mukanaan: suurin osa turvakodissa olevista lapsista on 1–3 tai 6–9-vuotiaita.

Kaukajärven turvakodin vastaava sosiaalityöntekijä Elina Liikanen toivoo, että ihmiset soittaisivat heille jo ennen kuin tilanne kärjistyy fyysiseksi. ”Henkistä väkivaltaa on usein jatkunut jo pitkään, mutta sitä on välillä vaikea tunnistaa, ” hän sanoo.

”Välillä on ylitetty fyysisen väkivallan raja, mutta lähisuhdeväkivalta voi olla myös vainoamista eron jälkeen, digitaalista tai taloudellista väkivaltaa, kaikenlaista vallankäyttöä tai sosiaalisten suhteiden rajaamista”, Kaukajärven turvakodin vastaava sosiaalityöntekijä Elina Liikanen sanoo.

Hänen mukaansa parisuhteessa väkivaltainen käytös harvoin tulee ilmi heti.

”Se alkaa usein hienovaraisesti, ja vaikuttaa alkuun siltä, että toinen vain välittää niin paljon, kun haluaa esimerkiksi tarkasti tietää, missä menet ja mitä teet. Mutta se voi muuttua pian kontrolloivaksi vallankäytöksi, jopa fyysiseksi väkivallaksi.”

Mitä?

Kiinnitä huomiota näihin vaaranmerkkeihin

Jos on olemassa riski väkivaltaan, kannattaa miettiä, miten ja minne poistuu väkivaltatilanteessa.

Kannattaa pysähtyä ja pohtia asiaa, jos jokin seuraavista enteistä toteutuu perheessä tai parisuhteessa:

  1. Ristiriitatilanteissa jotain perheenjäsentä alkaa pelottaa. Miksi häntä pelottaa ja ketä pelottaa?

  2. Lähipiiri alkaa puuttua tai kysellä, onko kaikki hyvin.

  3. Sinusta tuntuu, että kyse voisi ehkä olla henkisestä väkivallasta, mutta et ole varma. Esimerkiksi valtakunnallisella Nollalinjalla vastataan puhelimeen myös jouluna ja opastetaan eteenpäin.

  4. Päihteidenkäyttö lisää usein väkivallan riskiä etenkin, jos väkivaltatilanteita on ollut jo aiemmin.

Lähde: Kaukajärven turvakodin vastaava sosiaalityöntekijä Elina Liikanen

Liikasen mukaan väkivaltaisessa suhteessa etenkin erotilanteessa on usein riski, että väkivalta lisääntyy tai raa’istuu. Fyysistä väkivaltaa on usein jo pitkään edeltänyt henkinen väkivalta, mutta sitä ei ole tunnistettu.

”Kun asiakkaitamme kuuntelee, usein juuri henkinen vallankäyttö on ollut jopa kuormittavampaa, kuin se itse fyysinen väkivalta. Kodin ilmapiiri on ollut niin raskas. Siksi niin omaan kuin lasten henkiseen turvallisuuteen olisi tosi tärkeää kiinnittää huomiota”, Liikanen sanoo.

Tampereella on kaksi turvakotia, joissa on yhteensä 27 asiakaspaikkaa. Turvakodeissa ollaan yleensä muutamasta viikosta pariin kuukauteen. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2020 viranomaisten tietoon tuli Suomessa vajaat 11 000 pari- ja lähisuhdeväkivaltatapausta. Uhreista oli naisia yli 75 prosenttia ja alaikäisiä noin 21 prosenttia.

Turvakodin joulu sujuu Liikasen mukaan usein rauhallisesti, kun ihmiset sinnittelevät kodeissaan eivätkä halua pilata ihanneajatusta tunnemallisesta perhejoulusta.

”Joulunpyhien jälkeen alkaa asiakkaita tulla. Aina loma-ajat ovat sellaisia, että myös sosiaalipalveluihin tulee enemmän yhteydenottoja.”

”Tänä vuonna olemme Tampereella olleet monesti siinä tilanteessa, että turvakodit ovat täynnä, mutta turvakotiin pääsee aina. Siinä tilanteessa järjestämme paikan sitten lähimpään turvakotiin ja tarvittaessa kuljetuksenkin.”

Lähin turvakoti nokialaisille on Tampereella. Tampereella apua saa jouluna Kaukajärven turvakodista puhelimella 050 4787 797 sekä Hämeenkadun turvakodista 050 3373 205.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Mainos