Acutan kriisin suurin syy on hoitajapula, ja pian tilanne pahenee entisestään – Vanhukselle voidaan kohta tarjota hoivapaikkaa yli kuntarajojen

Pirkanmaan hyvinvointialueen ikäihmisten palvelulinjajohtajan Päivi Tryykin mukaan kotihoitoon kaivattaisiin nyt heti satoja hoitajia lisää. Kun ympärivuorokautisen hoivan mitoitukset ensi vuoden aikana kiristyvät, tarvitaan yhteensä yli 500 uutta hoivatyöntekijää. Hyvinvointialueella vanhuksia voidaan siirtää hoivapaikan perässä kunnasta toiseen.

Osassa Pirkanmaan kunnista hoivakoteihin on jonoa, kun taas toisissa saattaa olla jopa tyhjiä paikkoja. Hyvinvointialueella vanhuksia voidaan siirtää hoivapaikan perässä kunnasta toiseen. Kuva otettiin Attendon hoivakodissa Espoon Saunalahdessa 15.12.2022.

19.12.2022 13:00

Tampereen yliopistollisen sairaalan päivystys Acuta kärsii historiansa pahimmista ruuhkista. Yksi keskeinen syy päivystysten ruuhkiin ovat jatkohoitopaikkaa odottavat ikäihmiset. Ensiavun jälkeen heitä ei voida lähettää kotiin pelkän kotihoidon varaan, jos he eivät enää pärjää siellä, eikä ympärivuorokautista hoivapaikkaa ole tarjolla.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n viime syksynä tekemän kyselyn mukaan Pirkanmaalla 42 prosenttia kiireellistä ympärivuorokautista hoivapaikkaa tarvitsevista ei saanut palvelua samana tai seuraavana päivänä, kuten sosiaalihuoltolaki edellyttää. Kiireetön hoivapaikka pystyttiin pääsääntöisesti järjestämään kolmen kuukauden lakisääteisessä määräajassa.

”Ympärivuorokautisen hoivan paikkaa jonottaa tällä hetkellä noin 150 ikääntynyttä, joille on palveluntarpeen arvioinnin kautta todettu siihen oikeus”, kertoo Pirkanmaan hyvinvointialueen ikäihmisten ja vammaisten palveluiden palvelulinjajohtaja Päivi Tryyki.

Myös kiireelliseen hoidon tarpeeseen pystytään Tryykin mukaan vastaamaan. ”Jos on akuutti hätä, niin ainakin joku väliaikainen paikka löytyy aina ja hoivan saa. Vanhus voi sitten kuntoutuksen jälkeen ehkä palata kotiin, tai hänelle ryhdytään järjestämään pidempiaikaista paikkaa.”

Hoivantarve, ei sairaus

Pirkanmaan kunnat ovat viime vuosina vähentäneet vuodeosastopaikkoja valtakunnallista suositusta noudattaen. Nyt vanhukset kuitenkin tukkivat päivystyksiä, jotka ovat käytännössä muuttuneet vuodeosastoiksi.

Tryykin mukaan palveluketju ei toimi niin kuin pitäisi. ”Acutaan lähdetään, jos kotona ei pärjätä, mutta eihän Acuta sitä ratkaise.”

Herää kysymys, oliko vanhainkotien ja terveyskeskusten vuodeosastojen sulkeminen iso virhe, jonka laskua nyt maksetaan.

”Vanhainkodit olivat laitoshoitoa eikä niiden sulkeminen ollut virhe. Tehostetun palveluasumisen paikat tulivat vanhainkotipaikkojen tilalle, ja ne pystyvät tarjoamaan täysin saman palvelun.”

Terveyskeskusten vuodeosastojen lakkauttaminen taas perustui laskelmaan, montako sairaansijaa tarvitaan tuhatta asukasta kohden. ”Sairaansija viittaa siihen, että on jokin lääketieteellinen syy olla hoidossa. Hoivantarve ei ole sairaus.”

Tryykin mukaan se virhe kuitenkin tehtiin, että vuodeosastopaikkoja suljettiin tuomatta riittävästi uusia palveluja tilalle.

”Samaan aikaan olisi pitänyt lisätä kuntouttavia hoitopaikkoja, joita pitäisi olla selvästi nykyistä enemmän. Nopeasti aloitettu, aktiivinen kuntoutus parantaa kotona pärjäämistä ja lykkää raskaan hoivan tarvetta.”

Päivi Tryyki on Pirkanmaan hyvinvointialueen ikäihmisten ja vammaisten palveluiden tuore palvelulinjajohtaja. Hänet kuvattiin vuonna 2019 entisessä työssään Sastamalan kaupungin sosiaali- ja terveysjohtajana.

Kotihoitoa vahvistettava

Mikä sitten ratkaisuksi? Ihan ensimmäiseksi Tryyki vahvistaisi kotihoitoa. ”Pirkanmaalla 75 vuotta täyttäneistä 9,4 prosenttia eli melkein joka kymmenes on ympärivuorokautisen hoivan piirissä. Samasta väestönosasta kotihoidossa on runsaat 11 prosenttia, vaikka painopisteen pitäisi olla siellä, eikä raskaassa päädyssä.”

Lisäksi pitäisi miettiä uusia ratkaisuja säännöllisen kotihoidon ja tehostetun palveluasumisen väliin. ”Ensinnäkin kotiin vietäviin palveluihin, että esimerkiksi lääkäritukea olisi saatavilla läpi vuorokauden ja myös kotiin vietäisiin kuntouttavia palveluita. Jo näiden kahden asian turvin kotona asuminen nykyistä pidempään onnistuisi nykyistä paremmin.”

Kun nämä lisätytkään kotihoidon palvelut eivät enää riitä, ikääntynyt voisi ensin muuttaa yhteisölliseen asumisyksikköön hoivakodin yhteyteen tai muihin välimuotoisen asumisen paikkoihin, joissa apua olisi tarjolla. Vasta sen jälkeen alettaisiin miettiä ympärivuorokautista hoivaa eli tehostettua palveluasumista.

”Moni ei sitä raskasta päätyä edes tarvitse, jos nämä kaksi aiempaa porrasta ovat riittävän vahvoja.”

Tarkoitus ei ole, että yhteisöllisessä asumisessa ikääntyneet ovat pelkän naapuriavun varassa.

”Kaikki nämä palvelut tarvitsevat henkilökuntaa. Se on keskeinen kysymys koko palveluketjun toimimisen kannalta.”

Esteenä henkilöstöpula

Suurin este suunnitelmien toteuttamiselle onkin henkilöstöpula. Tryykin mukaan Pirkanmaalla kotihoitoon tarvittaisiin heti satoja uusia hoitajia.

”Esimerkiksi Tampereella vakituisia kotihoidon lähihoitajan vakansseja oli viime kesänä täyttämättä lähes 200.”

Hoitajapulaa lisää entisestään henkilöstömitoitusten kiristyminen, mikä on jo tänä vuonna johtanut hoivapaikkojen sulkemisiin Pirkanmaalla, koska vaadittua kuuden hoitajan mitoitusta kymmentä vanhusta kohden ei muuten olisi pystytty noudattamaan.

”Samaan aikaan sijaispula on ollut jäätävä, mikä on näkynyt niin perusterveydenhuollossa, erikoissairaanhoidossa kuin vanhuspalveluissakin.”

Lue lisää: Esitys: Nokialle kolme hoitajaa lisää sijaispulaa helpottamaan

Huhtikuun 2023 alussa hoitajamitoitus kiristyy 0,65:een ja joulukuun alussa edelleen 0,7:ään, eli silloin tehostetussa palveluasumisessa pitää kymmentä hoidettavaa kohden olla seitsemän välitöntä asiakastyötä tekevää, koulutettua hoitajaa. ”Totta kai se hankaloittaa tilannetta. Pirkanmaalla tarvitaan yhteensä yli 500 uutta hoivatyöntekijää ensi vuoden aikana ja lisäksi heidän sijaisensa. Ei se ihan realismia ole.”

Pirkanmaalla moni yksityinen hoivayritys on irtisanonut sopimuksiaan kustannusten nousun vuoksi. Kyse on lähes 400 asukaspaikasta. Tryykin mukaan sopimusneuvottelut ovat vielä kesken, mutta hoivapaikat turvataan. ”Palvelunjärjestäjällä on vastuu siitä, että ne paikat tarjotaan. Joko ne järjestetään omana toimintana tai ostetaan.”

Yli kuntarajojen

Kuntien tilanteet vaihtelevat. Osassa Pirkanmaan kunnista hoivakoteihin on jonoa, kun taas toisissa saattaa olla jopa tyhjiä paikkoja. Hyvinvointialueella vanhuksia voidaan siirtää hoivapaikan perässä kunnasta toiseen. ”Kuntarajat poistuvat palveluista ensi vuonna. Jos asiakkaan palveluntarve on suuri ja paikka välttämättä tarvitaan, meidän tehtävämme on se löytää. Ilman muuta kaikkia paikkoja käytetään.”

Tryyki myöntää, että tästä voi syntyä vaikeita tilanteita, jos esimerkiksi ikääntyneen puoliso ja läheiset jäävät eri kuntaan. Maakunnan etelänurkasta Urjalasta pohjoiskulmaan Virroille on 170 kilometriä. ”Toki aina on tavoitteena käydä keskustelua asiakkaan ja hänen omaistensa kanssa, mikä olisi se mielekkäin paikka. Aina toiveita ei voida toteuttaa. Asiakas viime kädessä tekee päätöksen, ottaako hän paikan vastaan.”

Pirkanmaa

Ikääntyminen lisää palveluntarvetta

Pirkanmaalla on tällä hetkellä runsaat 54 000 yli 75-vuotiasta.

Väestöennusteiden mukaan yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa vuoteen 2040 mennessä runsaaseen 85 000 henkilöön. Kasvua on 57 prosenttia.

Vuonna 2040 yli 75-vuotiaita on yli puolet nykyistä enemmän, mikä tarkoittaa myös runsasta palvelutarpeen kasvua.

Tällä hetkellä ikäihmisten käyttämien palveluiden kustannus on noin 500 miljoonaa euroa vuositasolla. Lukuun eivät sisälly käynnit perusterveydenhuollossa, ensihoidossa, päivystyksessä ja erikoissairaanhoidossa.

Palveluntarpeen kasvu lisää hyvinvointialueen kustannuksia tulevina vuosina noin 30 miljoonan euron vuosivauhtia, mistä kaksi kolmasosaa tulee ikäihmisten palveluista.

Luitko jo nämä?

Mainos