Nokia on mukana uudessa energianyrkissä, joka varautuu talven sähköpulaan – tästä siinä on kyse

Energianyrkkiin kuuluu laaja joukko Tampereen ja Tampereen seudun eri toimijoiden edustajia. Sillä on yksi merkittävä ero pandemia-aikana tutuksi tulleeseen koronanyrkkiin.

Tampereen kaupungin riskienhallinta- ja turvallisuusjohtaja Jouni Perttula on myös sähköpulaan varautuvan energianyrkin puheenjohtaja.

14.12.2022 10:07

Vuoden 2020 synkän koronasyksyn keskellä Pirkanmaalla perustettiin työryhmä pohtimaan ja sovittamaan yhteen maakunnan koronan vastaista työtä. Syntyi koronanyrkki, jonka tiistaisia tiedotustilaisuuksia pirkanmaalaiset seurasivat tiiviisti muun muassa Aamulehden suorissa lähetyksissä.

Nyt käsillä on uusi kriisi, kun sähköpula uhkaa Suomea. Siihen vastaamaan on Tampereella perustettu uusi energianyrkki, joka on kokoontunut nyt kolme kertaa. Nokialta nyrkissä on mukana oma edustuksensa.

Mitä energianyrkki tekee, puheenjohtaja ja Tampereen kaupungin riskienhallinta- ja turvallisuusjohtaja Jouni Perttula?

”Poikkihallinnollisen yhteistyön varmistaminen ja sitä kautta parempi kyvykkyys kohdata mahdollisia energiakatkoksia”, Perttula tiivistää energianyrkin ydintehtävän.

”Jokainen organisaatio tekee omaa varautumistyötään, mutta ryhmänä varmistetaan sitä, että laajempana joukkona oltaisiin valmiimpia kohtaamaan näitä tilanteita.”

Mikä?

Tampereen energianyrkki

Tampereen kaupunkikonsernista ovat edustettuina viestintä, Tampereen sähkölaitos, Tampereen Sähköverkko, Tampereen Vesi, Tampereen Voimia ja Tampereen Tilapalvelut.

Lisäksi mukana ovat Elenia, Pirkanmaan jätehuolto, Pirkanmaan pelastuslaitos, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Sisä-Suomen poliisilaitos, suojelupoliisi, Länsi-Suomen aluehallintovirasto, Pirkanmaan ely-keskus ja SPR.

Kehyskunnista edustus on Nokialta, Pirkkalasta ja Hämeenkyröstä.

Kokoontuu parin viikon välein

Energianyrkkiin kuuluu suuri joukko Tampereen ja lähiseudun toimijoita. Vaikka eri organisaatiolla on pääsääntöinen edustaja energianyrkissä, ei sen kokoonpano ole täysin vakiintunut, kun osallistujien joukko on suuri. Perttulan mukaan kokouksiin kutsutaan lisäksi eri alojen asiantuntijoita tarpeen mukaan.

Hänen mukaansa nyrkin on tarkoitus kokoontua noin kahden viikon välein, ja tarvittaessa useamminkin. Tähänastisissa kokouksissa on muun muassa sovittu tavoista, joilla sähköverkkoyhtiö saa tietoa kaupungin kriittisistä sähkönkäyttöpaikoista ja viestinnästä.

Perttula näkee tärkeänä myös, että kriisin parissa työskentelevät tahot ja niiden edustajat oppivat tuntemaan toisiaan. ”Se madaltaa kynnystä yhteydenpitoon.”

Lue lisää: Katso hetki hetkeltä, mitä tapahtuu, jos sähköt Suomessa katkeavat – Puhelimet ja netti lakkaavat toimimasta kokonaan muutamassa tunnissa

Lue lisää: Leppäkoski nostaa kaukolämmön hintaa Nokialla – yhtiö sanoo tinkivänsä omista tulostavoitteistaan

Iso ero koronanyrkkiin

Perttulan mukaan koronapandemiasta on opittu paljon asioita, joista on apua myös energiakriisin hoidossa. Yksi niistä on poikkihallinnollisen yhteistyön tärkeys.

Pirkanmaan koronanyrkki perustettiin vasta syyskuun lopulla vuonna 2020, kun korona jalkautui Suomeen täysteholla jo maaliskuussa. Energianyrkin tarkoitus onkin varmistaa poikkihallinnollisen yhteistyön sujuvuus mahdollisen varhaisessa vaihteessa.

Energianyrkki eroaa koronanyrkistä siinä, että sen ei ole tarkoitus toimia julkisuudessa omalla nimellään. Perttulan mukaan on sovittu, että kukin organisaatio ja etenkin sähköyhtiöt viestivät omista asioistaan pääsääntöisesti itse.

Energianyrkki ei myöskään tee isoja ihmisten arkeen vaikuttavia linjauksia tai päätöksiä, toisin kuin koronanyrkki teki.

Luitko jo nämä?

Mainos