Suomalaiset keräsivät viime vuonna ennätysmäärän pääomatuloja ja luovutusvoittoja

Tuloveroja kertyi eniten 1970-luvulla syntyneiltä, mutta 1960-lukulaiset saivat enemmän pääomatuloja. Luovutusvoitoista peräti 2,5 miljardia kertyi 846:lle niitä eniten keränneelle henkilölle.

Suomalaiset veronmaksajat keräsivät viime vuonna kaikkien aikojen ennätysmäärän pääomatuloja, yhteensä 17,5 miljardia euroa.

2.12.2022 5:00

Suomalaiset veronmaksajat keräsivät viime vuonna kaikkien aikojen ennätysmäärän pääomatuloja, yhteensä 17,5 miljardia euroa, kertoo Verohallinto. Tästä 8,1 miljardia oli luovutusvoittoja eli tuloja arvopapereiden ja muun omaisuuden myynnistä.

Luovutusvoitoista peräti 2,5 miljardia kertyi 846:lle niitä eniten keränneelle henkilölle.

Luovutusvoittojen määrä on aiemmin ylittänyt 5 miljardin rajan vain kahdesti: vuonna 2007, jolloin niitä kertyi 5,4 ja vuonna 2020, jolloin summa oli 5,3 miljardia. Viime vuoden huimaa nousua selittää osin pörssikurssien nousu ennätystasolle.

Luovutusvoittoja kertyi ennätysmäärä sekä julkisesti listattujen arvopapereiden että muun omaisuuden myynnistä. Muun omaisuuden myynnistä kertynyt osuus oli koko potista 56 prosenttia. Tähän kuuluvat kiinteistöt, asunto-osakkeet, virtuaalivaluutat sekä listaamattomien yhtiöiden osakkeet.

Tyypillisin luovutusvoittojen saaja on keski-ikäinen uusimaalainen mies.

Verotilastoista vastaava tuoteomistaja Aki Savolainen kertoo tiedotteessa, että ensimmäistä kertaa viime vuonna yli 400 000 henkilöä sai luovutusvoittoja julkisesti listatuista arvopapereista. Muun omaisuuden luovutusvoittojakin sai lähes 90 000 henkilöä. Euromääräisesti valtaosalla luovutusvoitot olivat pieniä, sillä 80 prosentilla voittojen saajista tulo jäi alle 10 000 euron. Luovutusvoittojen mediaani vuonna 2021 oli 1 611 euroa.

Postinumeroista ylivoimaisesti kärjessä oli 00100 eli Helsingin keskusta ja Etu-Töölö. Siellä luovutusvoittoja kertyi 1,8 prosenttia koko maan summasta ja euroina laskettuna 149 miljoonaa. Kakkosena tulee 00140 eli Kaivopuisto ja Ullanlinna, jossa kertyi 115 miljoonaa.

1970-lukulaisilla eniten tuloveroja

Eniten tuloveroja maksoivat 1970-luvulla syntyneet. Heidän ansio- ja pääomatuloistaan kertyi tuloveroja yhteensä 7,9 miljardia euroa, mikä on 285 miljoonaa enemmän kuin 1960-luvulla syntyneillä. Yhteensä tuloveroja määrättiin 35,1 miljardia.

1960-lukulaiset keräsivät kuitenkin nuorempia ikäluokkia enemmän tuloja, kun mukaan lasketaan ansiotulot, pääomatulot sekä verovapaat kustannuskorvaukset. Heille kertyi myös reilut 390 miljoonaa enemmän pääomatuloja.

Vuonna 2021 suomalaiset saivat palkkatuloja 97,1 miljardia, jossa oli edellisvuoteen kasvua 5,4 prosenttia. Työttömyysetuuksia kertyi 4,6 miljardia eli 6,5 prosenttia vähemmän kuin 2020 ja eläketuloja 34,3 miljardia, jossa oli kasvua 1,4 prosenttia.

Jäsenmaksuvähennykset kasvoivat

Kaikkiaan reilut kaksi miljoonaa suomalaista vähensi viime vuonna veroistaan työmarkkinajärjestöjen tai työttömyyskassojen jäsenmaksuja. Määrä on lähes 100 000 enemmän kuin vuonna 2018, jolloin jäsenmaksuja vähentäneiden määrä alkaa usean vuoden jälkeen taas kasvaa.

Aki Savolainen kertoo, että korona-ajan lomautukset ovat varmasti saaneet joitakin palkansaajia liittymään työttömyyskassaan. Työmarkkinajärjestöön tai työttömyyskassaan kuuluu Savolaisen mukaan kaikista 18–69-vuotiaista palkkatuloja saavista 73 prosenttia.

Keskimääräinen työmarkkinajärjestön tai työttömyyskassan jäsenmaksu oli 305 euroa, kun se edellisvuonna oli 296 euroa.

Luitko jo nämä?

Mainos