Ylilääkäreitä huolettaa, miten käy kuntien sisäisen hyvän yhteistyön, kun terveydenhuollon palvelut siirtyvät hyvinvointialueiden näppeihin.
Johtavat ylilääkärit ovat pitäneet eri palvelujen naruja käsissään ja huolehtineet yhteistyöstä esimerkiksi terveydenhuollon, neuvoloiden, mielenterveyden palvelujen ja vuodeosastojen välillä. Hyvinvointialueiden aloittaessa tammikuun alusta johtavia ylilääkäreitä ei enää ole.
Hämeenkyrön johtava ylilääkäri Tuomas Parmanen irtisanoutui työstään lokakuun lopussa. Yhtenä eroamisen perusteena oli, että johtavan ylilääkärin virat poistuvat.
Pirkkalan johtava ylilääkäri Tuomas Jukkola sanoo ymmärtävänsä Parmasen näkemyksiä. Jukkolalle on kerrottu, että terveyskeskuksiin nimetään jonkinlaiset ”vastaavat lääkärit”. Tarkasta nimikkeestä ei Jukkolan mukaan ole vielä virallista kantaa, mutta tehtävänkuva kapenee.
”Muutos on iso. Sote-uudistuksessa palvelut siiloutuvat palvelulinjoihin. Kun aiemmin terveyskeskuksen ylilääkärille on kuulunut koko perusterveydenhuollon terveyspalvelut, niin jatkossa esimerkiksi sairaalalinja eli vuodeosastot siirtyvät omalle linjalleen, samoin neuvolapalvelut, kouluterveydenhuolto ja suunterveys omille linjoilleen. On ihan selvää, että ylilääkärin toimenkuva kapenee”, Jukkola sanoo.
Eri linjoja johdetaan hyvinvointialueen tasolta alaspäin.
”Parmanenkin pohti, miten enää tehdään aiemman kaltaista hyvää yhteistyötä, kun työt jakautuvat eri palvelulinjojen alle. On ollut pienempien kuntien ja terveyskeskusten valtti, että tunnetaan väestö ja henkilöstö hyvin.”
Ei kantaa irtisanoutumisiin
Kangasalla on tällä hetkellä todella hyvä yhteistyö ja avoin keskustelu sekä sosiaali- että terveyspalvelujen johdon eri alueilla, sanoo Kangasalan johtava ylilääkäri Tiina Viitaniemi. Ainakaan tässä vaiheessa ei ole kaikin osin selvillä, miten yhteistyö jatkuu uudessa organisaatiorakenteessa sote-uudistuksen jälkeen.
”Yhteistyö pitää tulevalla hyvinvointialueella rakentaa, jotta palvelu pysyy laaja-alaisena eikä asiakkaalle tulisi pomppimista luukulta toiselle.”
Mihin ylilääkärit sitten päätyvät? Viitaniemen mukaan kaikilla johtavilla ylilääkäreillä on edessä jokin siirtymä. Aihe on kirvoittanut keskustelua ylilääkäreiden kesken.
”Ihan kaikille ei ole johdossa selvinnyt, mikä tuleva paikka on, ja kyllä meidän osaajien täytyy miettiä omaakin tulevaisuuttamme, jos ei ole osoitettu paikkaa.”
Siihen, jääkö Hämeenkyrön johtava ylilääkäri ainoaksi irtisanoutujaksi, Viitaniemi ei halua ottaa tarkemmin kantaa.
”Johtavat ylilääkärit ovat yleislääketieteen erikoislääkäreitä, ja olemme tottuneet nykyisen perusterveydenhuollon kentällä toimimaan hyvin laajasti ja monien yhteistyökumppaneiden kanssa. Yleislääketieteen ydintä on tehtävän laajuus. Uudistus tarkoittaa monelle meistä, että tehtäväkenttä kaventuu.”
”Kun ei vielä ole selkeää näkymää, mihin tämä menee, niin totta kai se herättää monenlaisia tunteita.”
Viitaniemelle on tärkeää olla mukana rakentamassa hyvinvointialueen toimintaa. Hän jatkaa hyvinvointialueen leivissä yleislääketieteen koulutustehtävässä.
Vetovoima katoamassa
Pirkkalan johtava ylilääkäri Jukkola ei vielä tarkkaan tiedä tulevaa pestiään.
”Näyttäytyy ensimmäisen puolen vuoden aikana, onko tarvetta minun kaltaiselleni työntekijälle ja että viihdynkö uudessa roolissa. Eihän sitä halua tehdä työtä, jossa ei viihdy.”
Muutos on Jukkolan mukaan herättänyt pelkoa alalla. Monipuolinen työnkuva on monelle työntekijälle ja lääkärille ollut vetovoima, joka hyvinvointialueiden mukana on vaarassa kadota.
Jukkola toivoo, ettei hyvinvointialue tarkoittaisi ylhäältä annettuja määräyksiä ja pakkoa toimia joka kunnassa samalla tavalla. Jos halutaan päästä yhdessä tekemällä parempaan terveydenhoitojärjestelmään kuin nykyinen on, myös henkilöstöä täytyy kuulla.
”Pelkona tietysti on, että kun on työvoimapulaa etenkin hoitajista ja miksei lääkäreistäkin, niin ihmiset valuvat yksityiselle puolelle tekemään töitä, sillä siellä saa määritellä itse helpommin työnkuvaansa.”
Rekrytointi helpottuisi
Hyvinvointialueilla voi olla myös työvoimapulaa helpottava vaikutus, Kangasalan Tiina Viitaniemi huomauttaa.
”Sitä odotan, että yksi yhteinen työnantaja henkilöstölle helpottaisi palveluiden järjestämistä ja vähentäisi rekrytointityötä, perehdyttämistä ja henkilön ostamista yrityksiltä, mitä esihenkilöt nyt joutuvat tekemään todella ison osan työajastaan.”
Muutokset ovat silti hitaita. Viitaniemi sanoo, että hyvinvointialueiden toimivuutta voi tarkastella vasta parin, kolmen vuoden päästä. Silloin voi alkaa arvioida, missä on menty oikeaan suuntaan ja millä alueilla pitää ottaa tuumaustauko.
Siksi potilaidenkaan ei tarvitse murehtia mullistuksista vielä tammikuussa.
”Terveyshuolissa yhteyttä ottavalle perusasiakkaalle ainoa muutos saattaa olla, että puhelinnumero muuttuu kesällä”, Viitaniemi sanoo.
”Totta kai sitten kun tehdään uudistuksia esimerkiksi potilastietojärjestelmiin, niin se vaatii henkilöstöltä opettelua ja on osin pois potilastyöstä, mutta juuri nyt sellaisia ei ole meillä tulossa. Ensi vuoden aikana sitä ei vielä muuteta eikä ilmeisesti vielä seuraavanakaan vuonna.”
