Uusi työvuoro­suunnittelun malli saa kovaa kritiikkiä pirkanmaalaisilta hoitajilta, uhkana omien vaikutus­mahdollisuuksien väheneminen – Näin henkilöstöjohtaja vastaa

Sairaanhoitaja Anna Viitaniemi on huolissaan uudistuksesta, joka muuttaa tuhansien työntekijöiden työvuoro­suunnittelun Pirkanmaalla. Kysyimme, miten tekoälyä hyödyntävä uusi malli toimii.

Sairaanhoitaja Anna Viitaniemi työskentelee Tampereen Hatanpään sairaalan alueella. Hän on huolissaan uudistuksesta, joka muuttaa sitä, miten hänen ja tuhansien muiden hoitajien työvuoroja tulevaisuudessa suunnitellaan.

26.9. 8:29

Pirkanmaan hyvinvointialueella uudistetaan työvuorosuunnittelun käytäntöjä. Uusi ohjelmistoavusteinen ja keskitetty malli on tarkoitus ottaa käyttöön vaiheittain vuoden 2025 loppuun mennessä.

Malli on herättänyt osassa työntekijöistä huolta ja vastustustakin. Etenkin sen jälkeen, kun hyvinvointialue tiedotti siitä maanantaina 19. syyskuuta. Sairaanhoitajat Anna Viitaniemi ja Miia Paaso sanovat, etteivät ole kuulleet uudesta mallista mitään hyvää.

Viitaniemen mukaan nykymalli, eli niin sanottu autonominen työsuunnittelu, on lisännyt hyvinvointia alalla. Nykyisessä mallissa työntekijät ovat ilmoittaneet työaikatoiveensa esihenkilölleen ja vuoroja on suunniteltu paikallisesti. Tulevaisuudessa suunnittelussa hyödynnetään tekoälyä ja sitä tehdään keskitetysti.

Viitaniemi ja Paaso ovat huolissaan alansa tulevaisuudesta, jos mahdollisuus vaikuttaa omiin työvuoroihin vähenee. ”Uudessa mallissa ei ole esimerkiksi puhekontaktia työvuorolistojen suunnitteluun”, Tampereella työskentelevä Viitaniemi sanoo.

Pirkanmaan hyvinvointialueen henkilöstöjohtaja Taina Niiranen sanoo ymmärtävänsä työntekijöiden huolen, mutta haluaa myös oikoa muutoksesta liikkuvia virheellisiä tietoja. ”Tässä on jonkin verran ollut vallalla ajatusta siitä, että robotti arpoisi työvuorot miten sattuu. Se ei pidä paikkaansa.”

Neljä vuorotoivetta

Mikä siis uuden mallin myötä lopulta muuttuu?

”Ainakin se, että työvuorosuunnitteluun varattu resurssi ohjattaisiin potilas- ja hoivatyöhön. Kun suunnittelua tehdään käsivälitteisesti, se vie paljon aikaa”, Niiranen vastaa.

Uutta mallia on pilotoitu Pirkanmaalla jo kahden vuoden ajan osana laajempaa hanketta. Niirasen mukaan kokeilussa on tällä hetkellä mukana kymmenen kuntaa ja niiden kautta noin 600 työntekijää. Osa kunnista on ollut mukana pidempään, osa on tullut mukaan vasta tänä syksynä.

Vielä pilotointivaiheessa mukana ei ole ollut robotiikkaa, vaan kolme resurssi­suunnittelijaa on vastannut 600 työntekijän vuorojen suunnittelusta. Taustamäärityksiä on kuitenkin jo tehty. Suunnittelun pohjaksi on syötetty esimerkiksi tietoja potilasvirtojen määrästä ja työntekijöiden osaamisesta. Robotiikan käyttöönotto edellyttää uuden järjestelmän hankintaa.

Niiranen sanoo, että pilotin kautta uudesta mallista on saatu palautetta niin puolesta kuin vastaan. Lähtökohtaisesti muun muassa työergonomia ja tasapuolisuus ovat kuitenkin hänen mukaansa parantuneet. Kokeilussa työntekijät ovat saaneet esittää kolmen viikon työvuorolistaan neljä vuorotoivetta.

”Toiveet ovat tietojeni mukaan toteutuneet yli 90 prosenttisesti.”

Mitä?

Uusi malli

Pirkanmaan hyvinvointialueella uudistetaan vaiheittain työvuorosuunnittelun vaiheita. Uusi ohjelmistoavusteinen ja keskitetty malli tulee hyödyntämään tekoälyä.

Tavoitteena on turvata henkilöstön riittävyys, huomioida työvuorosuunnitteluun vaikuttavia tekijöitä entistä paremmin ja ohjata resursseja tehokkaammin potilas- ja hoivatyöhön.

Mallia on pilotoitu Pirkanmaalla osana Pirsote-hanketta kahden vuoden ajan. Mukana kokeilussa on tällä hetkellä 10 kuntaa ja noin 600 työntekijää.

Tavoitteena on, että uuteen malliin siirrytään vuoden 2025 loppuun mennessä. Muutos tulee koskemaan erityisesti jaksotyötä tekeviä.

Vastaavanlaisia malleja on jo käytössä muualla Suomessa, kuten Pohjois-Karjalassa.

”On niin raakile”

Sairaanhoitajat Anna Viitaniemi ja Miia Paaso kokevat, että uutta mallia ja sen käyttöönottoa on viety eteenpäin salassa.

”Saimme kuulla pilottikunnista kollegoiltamme tietoa. Heiltä ei tullut hyvää palautetta työvuorosuunnittelusta”, Sastamalassa töissä käyvä Paaso kertoo. ”Hoitajat sanoivat, että malli on niin raakile ja huonosti toimiva, että he eivät kerta kaikkiaan jaksaneet.”

Viitaniemi, Paaso ja muutamat muut sairaanhoitajat ovat laittaneet alulle nykyistä työvuorosuunnittelun mallia puolustavan adressin. Maanantaina julkaistu verkkoadressi oli perjantaiaamupäivään mennessä kerännyt yli 4 600 allekirjoitusta.

Adressin allekirjoittaneiden kommenteissa toistuvat näkemykset siitä, miten nykyinen malli tukee jaksamista, työhyvinvointia ja mahdollistaa jouston.

”Hoitajia ahdistaa, että toimiva systeemi yritetään romuttaa. Autonominen malli on parasta, mitä alalle on koskaan tapahtunut”, Paaso kommentoi.

Viitaniemen ja Paason mukaan nykyinen malli haluttiin aikanaan käyttöön, koska sen ajateltiin vähentävän vuorotyön negatiivisia vaikutuksia ja houkuttelevan alalle uusia työntekijöitä.

”Nykyinen malli ei ole pois potilastyöstä, vaan sujuu rutiininomaisesti”, Paaso sanoo.

Viitaniemen mukaan nyt tehdyn adressin yhtenä tarkoituksena on levittää tietämystä tulevasta muutoksesta. ”Luovutamme adressin julkisesti, koska se on kerännyt näin paljon nimiä”, hän sanoo

Sairaanhoitaja Anna Viitaniemen mukaan adressin yhtenä tarkoituksena on levittää tietämystä tulevasta muutoksesta. ”Nykyinen malli ei ole pois potilastyöstä, vaan sujuu rutiininomaisesti.”

Huolet huomioon

Henkilöstöjohtaja Taina Niiranen korostaa, että uusi malli ei tule yksiköissä käyttöön yllättäen, eikä heti tammikuun alusta, kun hyvinvointialue aloittaa. Hän sanoo, että kyse on monen vuoden projektista, jota halutaan suunnitella yhdessä henkilöstön kanssa.

Niirasen mukaan nykyisessä ja uudessa mallissa on kummassakin puolensa. ”Mielestäni malleista pitää miettiä hyvät ja huonot puolet”, hän sanoo. ”Mikään malli ei ole autuaaksi tekevä, mutta nyt on päädytty tähän ja kokeiltu tätä.”

Edessä oleva uudistus on mittava, sillä muutaman vuoden kuluttua uuden mallin mukaan suunnitellaan tuhansien työntekijöiden vuoroja. Erityisesti muutos koskee jaksotyötä eli käytännössä muitakin kuin päivävuoroja tekeviä työntekijöitä. Heitä on noin 10 000 eli puolet kaikista työntekijöistä.

Niiranen myöntää, että kokonaisuudessa on ollut ”viestinnällistä haastetta”. Uudesta mallista on toistaiseksi kerrottu pääasiassa vain niille työntekijöille, jotka ovat mukana pilotissa. Kun siirtymä hyvinvointialueeksi lähestyy, aihe on noussut selvemmin esiin.

Niirasen mukaan työntekijöiden huolia pyritään ottamaan huomioon. ”Kaikki muutos herättää aina negatiivisia tunteita. Meidän pitää tunnistaa se ja ottaa se huomioon. Ymmärrän hirveän hyvin, että tällainen asia huolestuttaa.”

Hän muistuttaa myös, että uudella mallilla voidaan saada osaltaan ratkottua myös alan henkilöstöpulaa ja johtajuusvajetta.

”Ajattelen, että lähijohtamiseenkin pitäisi olla enemmän aikaa. Ei voi olla niin, että lähiesihenkilö istuu toimistossaan soittelemassa sijaisia ja pohtimassa, miten homma saadaan tehtyä.”

Luitko jo nämä?

Mainos