Tuskin koskaan lähihistoriassa ihmiset ovat voineet näin huonosti, ainakin median kirjoittelun mukaan. Nuorisosta kolmasosa oirehtii pahoin tai ainakin arkea haittaavalla tavalla, aikuisista huolestuttavan moni on stressaantunut ja on taipuvainen sairasteluun. Tämä kaikki maassa, joka on maailman onnellisin kuudetta kertaa peräkkäin.
Näkökulmaa ongelmakenttään tuo dokumentti ”The happy worker”. Merkittävä syypää ihmisten pahoinvointiin ympäri maailmaa ovat työpaikat. Kansainvälisen tutkimuksen mukaan vain 20 prosenttia työntekijöistä sitoutuu työhönsä niin Japanissa, Euroopassa kuin Yhdysvalloissa ja Etelä-Amerikan maissa. 61 prosenttia ei välitä työpaikkansa kehnosta viihtyvyydestä ja yrittää vain jaksaa, 9 prosenttia toimii suoranaisesti työnantajaansa vastaan.
Suomi ei ollut tutkimuksessa mukana, mutta miksi se olisi erilainen? Erityisesti julkisella sektorilla on havaittu heikkoa tai korkeintaan tyydyttävää johtamista, jolloin ihmiset viihtyvät huonosti ja tekevät heikosti organisoidun työnsä puolivaloilla. Asiasta on kirjoitettu viime vuosina mittavia palstamääriä.
””Huono johtaminen ei tietenkään ole vain julkisen sektorin ongelma.”
Terveydenhuollossa on valtavia jaksamisongelmia, koska alan vetovoima on huono, työvoimaa korvataan heikosti suomea osaavalla maahanmuuttajatyövoimalla ja kaikkea johtavat siihen heikosti koulutetut esimiehet ja ylin johto on lääkäreitä, joilla ei ole juuri mitään johtamiskoulutusta. Lisäksi terveydenhuollon asenneilmasto on vanhanaikainen, hierarkkinen. Hoitaja ”ei saa” kyseenalaistaa lääkärin päätöksiä.
Huono johtaminen ei tietenkään ole vain julkisen sektorin ongelma, kyllä samaa kyvyttömyyttä löytyy yksityisissä yrityksissäkin. Kaikkein parhaiten ihmiset viihtyvät Suomessa tyypillisissä mikroyrityksissä, joissa on alle 10 henkeä ja omistaja on yleensä hyvin sitoutunut henkilökuntaansa.
Suomi voi olla poikkeus kansainvälisessä vertailussa, mutta se edellyttää aktiivista johtamis- ja esimieskoulutusta. Terveydenhuolto on tässä suhteessa pahin kanto kaskessa, mutta ei sekään mahdoton korjattava ole. Asian ymmärtämistä auttaa, kun hyväksyy sen ajatuksen, että esimiehet ja johtajat joutuvat työntekijöitänsä kovemmalle oirehtivien työntekijöiden ja yllätyksellisesti muuttuvan liiketoimintaympäristön paineessa.
Kirjoittaja on eläköitynyt maailmanmenon ihmettelijä.