Minusta tuli erityisopettaja, koska oppimisen ja kasvun seuraaminen on minusta etuoikeus ja aina yhtä suuri ihme. Opettajuus antaa minulle vuosikymmenienkin jälkeen valtavasti iloa ja onnistumisen kokemuksia, mutta usein myös riittämättömyyden tunnetta ja kiirettä. Kiireen keskellä on vaikeaa kohdata ja pysähtyä jokaisen oppilaan asiaan ja kuulla lasta tai nuorta.
Opetus ja koulutus on eduskuntavaalien alla noussut julkisen keskustelun keskiöön. Laskevat oppimistulokset ja suomalaisten koulutustason heikkeneminen herättävät ansaittua huolta. Oppilaat tuntuvat jakaantuvan yhä selkeämmin pärjääviin ja niihin, jotka eivät pärjää tai saa tarvitsemaansa tukea. Erityistä huolta herättää maahanmuuttajataustaisten lasten tulokset, jotka ovat muuta väestöä heikommat.
””Seuraavalla hallituskaudella päättäjien yksi tärkeimmistä tehtävistä on taata suomalaiselle koulutukselle pohjoismaisen vertailun kestävä perusrahoitus.”
Suomen kasvu on sotavuosien jälkeen rakennettu koulutukselle. Pitkään olemme pystyneet tuottamaan laadukasta koulutusta naapurimaitamme edullisemmin. Nyt olemme kuitenkin tulleet risteykseen, jossa meidän on tehtävä arvovalintoja. Nykyisillä resursseilla ja rahoitusmallilla, jossa perusrahoitusta jatketaan jatkuvalla hankerahoituksella, ei suomalaisten osaamis- ja koulutustasoa pystytä pitkäjänteisesti nostamaan.
Seuraavalla hallituskaudella päättäjien yksi tärkeimmistä tehtävistä on taata suomalaiselle koulutukselle pohjoismaisen vertailun kestävä perusrahoitus, jonka yhteydessä puhutaan myös opetuksen laadusta kaikilla koulutusasteilla.
Laadukas varhaiskasvatus ja opetus ovat tulevaisuuden Suomen paras kilpailuvaltti muuttuvassa maailmassa. Huippuosaajia ei kasva, ellei koulussa oppilaille anneta riittävää perusosaamista, jonka päälle rakentaa. Vahva luku-, kirjoitus- ja laskutaito ovat vain pieni osa laajaa taitokokonaisuutta, johon kytkeytyy myös sosiaaliset taidot, ymmärrys itsestä oppijana, digi- ja hyvinvointitaidot.
Julkisuudessa puhutaan paljon opetuksen resursseista, mutta käytännössä silloin keskustelemme ryhmäkoosta, tuntikehyksestä, opetusmateriaaleista ja oppimisen tuesta – asioista, jotka muodostavat oppilaan arjen koulussa.
Jotta pystymme vaikuttamaan koulutuksen ongelmakohtiin, on meidän tarkisteltava koulutusta ja sen resursseja uudelleen. Lähes joka neljäs suomalainen peruskoululainen saa tehostettua tai erityistä tukea. Tällä hetkellä laki ei kuitenkaan ota kantaa tuen laatuun tai määrään. Jos haluamme lisätä oppilaiden yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa, lainsäädännön tulee määrittää tuen vähimmäiskriteerit. Ilman kriteeristöä kuntien välillä saattaa tuen laadussa ja määrässä olla suuriakin eroja.
Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden S2-opetusta täytyy tehostaa ja siitä on tehtävä subjektiivinen oikeus kaikilla koulutusasteille. Heikko suomen kielen taito vaikeuttaa maahanmuuttajataustaisten oppilaiden sosiaalisia suhteita, opinpolkua ja myöhemmässä vaiheessa työllistymistä, joka pahimmillaan voi johtaa syrjäytymiseen lieveilmiöineen.
Mutta negatiivisten koulutusuutisten edessä ei ole syytä vaipua synkkyyteen. Meillä suomalaisissa kouluissa on jo nyt olemassa oleva kilpailuvaltti ja voimavara, koulutettu henkilökunta. Nostamalla koulutuksen rahoitusta, tarkastamalla lainsäädäntöä ja tuomalla lisää oppimisen tuen ammattilaisia kouluun, opettajat pystyvät yhä paremmin keskittymään siihen tärkeimpään eli oppimisen ihmeeseen. Tulevaisuudessa opettajuus on toivottavasti yhä useamman unelma-ammatti.
Tulevat eduskuntavaalit ovat arvovaalit. Äänestämällä koulutusmyönteistä ehdokasta, otat kantaa myös koulutuksen tulevaisuuteen. Suomalaisella peruskoululla on edelleen kaikki mahdollisuudet olla tulevaisuudessa maailman paras!
erityisluokanopettaja, eduskuntavaaliehdokas 2023 (vihr)
