Sosiaalinen media on osa jokaisen ihmisen päivittäistä elämää, ja erityisesti nuorten elämässä se on merkittävä tekijä. Huoltajat usein kritisoivat nuorten liiallista puhelimenkäyttöä ja paisuvia ruutuaikoja. Onko kyseinen kritiikki liioittelua vai tulisiko meidän huolestua?
Sosiaalinen media tarjoaa meille lukemattomia mahdollisuuksia luomiseen ja itseilmaisuun. Erityisesti me nuoret voimme pitää verkon välityksellä yhteyttä ystäviimme ja luoda uusia sosiaalisia verkostoja. Positiivisista puolista huolimatta kuitenkin koen, että nuorten tulisi pohtia, voisiko somessa käytetyn ajan käyttää muuhunkin tekemiseen.
Sovellukset ja sivustot pyrkivät koko ajan tyrkyttämään katsojalle uutta kohdennettua sisältöä. Mielestäni kyseinen ilmiö on osasyy addiktion syntymiseen, sillä ruudulla vilisevä uunituore sisältö houkuttelee uhriaan jäämään ”vielä hetkeksi”. Addiktion seurauksena arkiset asiat kuten nukkuminen, syöminen ja liikkuminen jäävät usein toiseksi.
Mannerheimin lastensuojeluliiton sivuilla Harto Pönkä toteaa kirjoittamassaan artikkelissa Sopiva ruutuaika (2021), että on merkittävää onko ruudun tuijottelu aktiivista vai passiivista. Aktiiviseksi somen käytöksi tekstissä määritellään keskustelu, tiedonhaku ja sisällön muokkaaminen. Passiiviseksi taas todetaan rutiininomainen sisällön kuuntelu, katselu, lukeminen ja pelaaminen. Itse olen huomannut, että nuorten somen käyttö usein asettuu passiivisen käytön puolelle. Koulussa välitunneilla näen, kuinka kaveriporukoissa tuijotetaan puhelimen ruutua, vaikka ollaan viettämässä aikaa yhdessä. Miksi ruutu kiinnostaa enemmän kuin ympärillä olevat kaverit?
Nuoret viettävät somessa liian monta tuntia päivittäin. Sosiaalinen media voi parhaimmillaan olla kätevä alusta, joka mahdollistaa monenlaiseen luomiseen ja kommunikointiin. Päivässä tulisi kuitenkin olla muutakin sisältöä kuin puhelimen hehkuva ruutu. Olisikohan meidän jokaisen nuoren aika ottaa tauko puhelimelta ja katsoa, miltä maailma näyttää ruutuvapain silmin?
Kirjoittaja on Nokian Uutisten tet-harjoittelija.