Yksityisellä vartiointialalla on peiliin katsomisen paikka, kirjoittaa Jari Kinnunen

Nokialainen kansanedustaja Jari Kinnunen (kok) sanoo, että yksityisen turvallisuusalan koulutusta tulee mitä pikimmiten tarkastella.

10.1. 10:15

Muistan ajan, jolloin poliisi teki jalkapartiota. Siihen kuului järjestyksenvalvonta linja- ja rautatieasemalla sekä tarvittaessa poikettiin myös liikekeskuksissa. Yksityinen turvallisuusala on aivan oikein ottanut vastuuta näiden alueiden valvonnasta.

Olemme nyt saaneet lukea uutisia Helsingin tapahtumista, joiden tiimoilta poliisi tutkii joidenkin vartijoiden epäiltyjä vakavia rikoksia. En ota kantaa keskeneräiseen esitutkintaan. Lisäksi haluan uskoa, että valtaosa yksityisen vartiointialan henkilöstöstä toimii hyvin vaikeissakin tilanteissa, ja noudattaa muun muassa vähimmän haitan periaatetta ja pyrkii sovinnollisuuteen, kuten laki yksityisestä turvallisuusalasta säätää.

Vartijat puuttuvat ihmisten perusoikeuksiin. Paikalta poistaminen ja kiinniottaminen lienevät niitä perusoikeuksien rajoituksia, jotka näkyvät yleisölle kaikkein useimmin.

Perus- ja ihmisoikeuksien merkitys, niiden sisältö sekä soveltaminen eri tilanteissa vaatii koulutusta. Vartijoiden koulutusvaatimukset laahaavat pahasti jäljessä ja koulutuksen kenttä on lievästi sanottuna kirjava. Toisen asteen opintoina voi suorittaa turvallisuusalan perustutkinnon ja saada turvallisuusvalvojan ammattinimikkeen. Koulutus kestää kolme vuotta. Se antaa hyvät perustiedot myös mainituista luovuttamattomista oikeuksista, sekä käytännön perustaidot tehtävien hoitamiseksi. Pitkän koulutuspolun lisäksi meillä on jostakin kumman syystä katsottu hyväksi hyväksyä vartijoiksi tai tilapäisiksi vartijoiksi henkilöitä, joiden koulutus lasketaan tunteina.

”Koulutukseen pääsyn edellytyksenä tulisi olla psykologiset testit, haastattelut, suppea turvallisuusselvitys sekä pääsykoe.”

Yksityisen turvallisuusalan koulutusta tulee mitä pikimmiten tarkastella ja muuttaa niin, että vartijoilla on tulevaisuudessa vähintään edellä mainittu perustutkinto. Nyt ammatissa toimiville voitaisiin laatia henkilökohtainen opintosuunnitelma (hops), jonka hyväksytty suorittaminen on edellytys alalla toimimiselle. Edellä mainittu tulisi voida suorittaa työn ohessa. Siirtymävaiheessa voisi ehkä soveltaa myös oppisopimuskoulutuksen mahdollisuuksia. Koulutukseen pääsyn edellytyksenä tulisi olla psykologiset testit, haastattelut, suppea turvallisuusselvitys sekä pääsykoe.

Koulutusuudistus vaatii lakimuutoksia ja todennäköisesti myös rahaa koulutuksen järjestämiseksi. Yksityisen turvallisuusalan maine on nyt vaakalaudalla. Koulutusuudistukseen osallistuminen on siis hyvinkin alan intressissä.

Vartijan, turvallisuusvalvojan – tai mikä ammattinimike valitaankaan – tehtäviin henkilöä hyväksyttäessä tulisi tarvittaessa tehdä uusi suppea turvallisuusselvitys ja aina automaattisesti tarkistaa hakijan rikosrekisteritiedot. Hakijan hylkäämisen perusteista mallia voitaisiin ottaa esimerkiksi poliisikoulutukseen vaadittavaa niin sanottua nuhteettomuuden tasoa.

Jari Kinnunen

rikosylikomisario (vv.), kansanedustaja (kok), eduskuntavaaliehdokas 2023

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Mainos