Pitkänniemen sairaalamuseo tyhjennetään historiallisista hoitovälineistä, joita ei enää saa käyttää – Sähköshokkilaitteet ja potilastyöt etsivät uutta kotia

Nokian Pitkänniemen psykiatrinen sairaala siirtyy Tampereelle. Sairaalamuseon toiminta on loppunut jo vuonna 2020. Psykiatrian historiasta kertova esineistö pakataan varastoon, eikä toistaiseksi tiedossa ole toista näyttelykohdetta.

Sininen takka on myös yksi apulaistutkija Venla-Sisko Pirttilahden suosikkiyksityiskohdista Linnassa.

24.7. 12:00

Pitkänniemen sairaalamuseo kätkee sisäänsä hoitovälineitä, joita ei enää tänä päivänä käytettäisi. Nokian psykiatrisen sairaalan alueella sijaitsevan museon esineistö etsii nyt kuitenkin uutta näyttelytilaa.

Sairaalan historiasta kertovien esineiden pakkaus- ja luettelointityö aloitettiin viime kesänä. Työn on tarkoitus valmistua ennen syksyä.

Pitkänniemen psykiatrinen sairaala siirtyy Tays Keskussairaalan yhteyteen. Aikuispsykiatrian uudisrakennuksen on tarkoitus valmistua Tampereelle vuonna 2024. Pitkänniemen sairaala-alueella suunnitellaan muun muassa vanhojen rakennusten muuttamista asuinkäyttöön.

”Aika on ajanut rakennusten ohi”, kertoo museotoimikunnan jäsen Minna Lehikoinen Pirkanmaan sairaanhoitopiiristä.

Suuri osa sairaalamuseo Linnan esineistöstä on jo pakattu. Suuremmat huonekalut on kääritty muoviin odottamaan siirtoa varastoon. Museotoimikunnan jäsen Minna Lehikoinen (vas.) sekä apulaistutkijat Irja Lehtonen ja Venla-Sisko Pirttilahti esittelevät pakkaamiaan huonekaluja.

125 vuotta sitten rakennetut psykiatrisen sairaalan rakennukset ovat valmistuessaan olleet aikaansa edellä. Enää ne eivät kuitenkaan täytä kaikkia nykyajan vaatimuksia.

Psykiatrinen sairaala rakennettiin aikoinaan Pyhäjärven rannalle kauniin luonnon keskelle. Jo tuolloin psykiatriassa uskottiin luonnon parantavaan voimaan. Alueella on puu- ja hedelmätarhoja, jotka ovat tarjonneet potilaille mielekästä tekemistä.

Ylilääkärin asuntona toimineessa Linnassa on mahtipontinen sisäänkäynti.

Linnan saleja koristaa näyttävät seinätapetit.

Linna toimi museona

Linnaksi kutsuttu sairaalamuseo on vanha ylilääkärin asunto. Se on aikaisemmin palvellut vierailijoita varauksesta. Museo on kuitenkin ollut suljettuna vuodesta 2020 asti.

Museosta on tähän mennessä pakattu noin 1 300 esinettä.

Yli sadasta pakatusta laatikosta huolimatta työtä on vielä jäljellä. Esineistö pakataan, luetteloidaan ja varastoidaan museolain mukaisesti. Lisäksi museosta löytyviä valokuvia on muutettu digitaaliseen muotoon. Suurempia näyttelyesineitä, kuten huonekaluja, on myös valokuvattu.

Museon toiminnan lakattua sairaalan historiaa on pyritty tallentamaan monin keinoin. Työntekijöitä on haastateltu, ja rakennuksia sekä niiden yksityiskohtia kuvattu. Museon toiminnan lopettaminen nykyisellä paikallaan on ollut suuri projekti.

Sairaalamuseon kattoa koristaa maalatut yksityiskohdat.

Apulaistutkijat Venla-Sisko Pirttilahti ja Irja Lehtonen sekä Museotoimikunnan jäsen Minna Lehikoinen kurkistavat pakattujen museoesineiden takaa. Sairaalamuseon kalustukseen kuuluu näyttäviä takkoja.

Pelkoa osastoilla

Pirkanmaan ainoan sairaalamuseon esineistö koostuu lääketieteellisistä instrumenteista, tekstiileistä, astioista, valokuvista ja potilaiden valmistamista teoksista.

Museosta löytyy muun muassa vanhoja sähköshokkilaitteita, joiden pyörien kitinä osastoilla herätti potilaissa pelkoa.

Sairaalamuseon esineistöön kuuluu sähköshokkilaitteita.

Yli 300 erilaisen lääkepakkauksen kokoelmaa säilytettiin lääkekaapissa. Osa pakkauksista on vielä tänäkin päivänä käytössä olevia lääkkeitä.

Museolla on myös suuri kokoelma potilaiden valmistamia ryijyjä ja muita teoksia.

”Potilastyöt ovat erityisen koskettavia, sillä ne kertovat potilaiden sisäisestä palosta taiteeseen”, Lehikoinen kertoo.

Museon kokoelmiin kuuluu myös erään potilaan puusta ja alumiinista valmistamat tekohampaat.

Uutta näyttelytilaa etsimässä

Pitkänniemen sairaalan perinneyhdistys ja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri ovat huolehtineet museon ylläpidosta ja museokokoelmasta. Se on säilytetty asianmukaisesti, ja pakattu huolellisesti.

Lehikoinen toivoo, että museoesineistölle löytyy myöhemmin vielä näyttelypaikka jostakin muualta. Näyttelytila voisi rakentua mahdollisesti Tays Keskussairaalan kampukselle, mutta varmuutta siitä ei vielä ole.

Yli 100 laatikkoa on jo luetteloitu ja pakattu, mutta työtä on vielä jäljellä.

Museossa on mittava kokoelma potilaiden valmistamia ryijyjä. Museotoimikunta on tehnyt yhteistyötä Suomen käsityömuseon kanssa, jotta ne saataisiin takaisin näytille.

”Esineistön pakkaaminen ja varastoiminen on jo iso askel. Olen kiitollinen, että voimme vaalia perinteitä säilyttämällä museokokoelman. Esineistöllä on paikallisesti suuri merkitys”, Lehikoinen summaa.

Kokoelmasta löytyviä sairaalaesineitä

Potilaan puusta ja alumiinista valmistamat tekohampaat.

Potilaiden valmistamia ryijyjä ja erilaisia teoksia.

Satoja valokuvia.

Kartion muotoinen olkihattu, joka suojasi auringonvalolta lääkityksen aikana.

Sähköshokkilaitteita, joita käytettiin ilman anestesiaa.

300 erilaista lääkepakkausta sisältänyt lääkekaappi.

Tekstiilejä ja astioita.

Pitkäniemen sairaalan rakennuksiin pääsee tutustumaan verkkonäyttelyssä osoitteessa www.aikanaan.fi.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Mainos