Suola vastaan sokeri – Kumpi on pahempi ja mitä tulisi ottaa huomioon lasten ja nuorten syömisessä?

Ravitsemusasiat saattavat usein mietityttää vanhempia. Kuinka tarkkana vanhemman tulisi olla lasten ruokavaliosta ja tarvitseeko joitain herkkuja ehdottomasti kieltää?

Kumpi on pahempi lapselle, suola vai sokeri?

17.4. 18:00

Pääsiäisen juhlapyhinä tulee monissa kodeissa varmasti nautittua suklaamunia ja mämmiä. Kumpi on lapselle pahamepi, suola vai sokeri? Pyysimme ravitsemusterapeutti ja terveystieteiden maisteri Titta Mehtästä Varalan urheiluopistosta vastaamaan askarruttaviin kysymyksiin lasten ja nuorten syömisestä.

Kumpaa kannattaisi enemmän vältellä, suolaa vai sokeria?

”Mielestäni mitään ruokia ei voi laittaa arvojärjestykseen, vaan oleellisinta on kokonaisuus. Suomalaisessa ruokakulttuurissa piilosuolaa saadaan yleisesti aika paljon. Sitä on esimerkiksi pikaruokatyyppisissä ruoissa kuten ranskalaisissa. Myös leivät ja leivän päälliset sisältävät yleensä paljon suolaa, joten juuston, leikkeleen ja leivän suolapitoisuus kannattaa tarkastaa. Valmisruoissakin löytyy vähempisuolaisia vaihtoehtoja, eli kannattaa kurkata pakkauksen merkintöjä kaupassa.”

Jos lapsi syö pääsiäisenä useamman suklaamunan, tuleeko sokeria liikaa?

”Pääsiäisenä saa ehdottomasti herkutella! Suurimpia piilosokerin lähteitä arjessa lapsilla ja nuorilla ovat yleensä mehut ja virvoitusjuomat sekä jogurtit ja murot. Niitäkin kannattaa vaihdella ja esimerkiksi jogurteista löytyy helposti vähäsokerisempia vaihtoehtoja. Juhlapyhinä herkuttelu ei ole vakavaa, enemmän on kyse kokonaisuudesta.”

Onko parempi pitää yksi herkkupäivä viikossa vai syödä pieni makea usein?

”Tällekään ei oikeastaan ole suositusta, ihmiset ovat erilaisia. Toinen kaipaa usein pienen makean ja toiset tykkäävät pitää karkkipäivän kerran viikossa. Oleellisempaa on syötyjen herkkujen määrä.”

Paljonko ruokavalio saisi sisältää sokeria?

”Määrä on aika vähäinen, suositus on alle 10 prosenttia päivän kokonaisenergiasta. Määrä voi alakouluikäisellä tulla täyteen jo yhdestä jäätelötuutista. Kyse on kuitenkin suosituksesta, joka olisi hyvä toteutua pitkällä aikavälillä. Jäätelö silloin tällöin ei ole pahasta, vaikka sen päivän osalta suositus yli menisikin.”

Mitä tulisi ottaa huomioon kasvavan lapsen ja nuoren päivittäisessä ruokavaliossa?

”Tärkeintä on ehdottomasti monipuolisuus ja se, että ravintoa on riittävästi kasvavassa iässä olevalle. Monipuolisuutta kannattaa harrastaa kasvisten, täysjyväkuitujen ja proteiinin lähteiden kanssa. Jos lapsi on esimerkiksi kasvissyöjä, kannattaa proteiinin lähteitä ruokavaliossa vaihdella soijasta palkokasveihin, papuihin ja linsseihin. Verensokeri kannattaa pitää tasaisena, se vaikuttaa niin oleellisesti jaksamiseen ihan joka iässä. Tässä tärkeintä onkin säännöllinen ruokarytmi.”

Mihin ravitsemusterapeutilta kysytään eniten apua liittyen ravintoasioihin?

”Paljon kysellään herkuista, siitä saako niitä syödä ja kuinka paljon. Itse en ajattele, että mitään ruokaa tulisi kieltää vaan kiinnittää huomiota kokonaisuuteen.”

Miten vanhemmat voivat tukea lapsen ruokavaliota?

”Vanhemman tulisi pitää huolta monipuolisuudesta ja säännöllisestä ruokarytmistä. Lapsuudessa luodaan pohja myös aikuisuuden ruokavaliolle. Aikuisena saattaa olla haasteellisempaa muuttaa lapsuudessa opittuja ruokailutottumuksia. Vanhempien tuki monipuoliselle ruokavaliolle luo pohjan koko elämää ajatellen.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Mainos