Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Millaiset eväät kulttuuripääkaupunki-hakuun?

Euroopan kulttuuripääkaupunki-titteli on yksi Euroopan Unionin näkyvimpiä tukimuotoja paikalliselle kulttuurille. Näin pyritään tuomaan esiin kulttuurin moninaisuutta sekä lisätään kulttuurivaihtoa jäsenmaiden kesken. Kaupunkeja on nimetty vuodesta 1985 lähtien, vuodesta 2009 nimityksen saaneita kaupunkeja on ollut kaksi. Vuoden 2026 kulttuuripääkaupunki valitaan Suomesta, aiemmin meiltä tämän kunnian ovat saaneet Helsinki (2000) ja Turku (2011). Tampere on yhdessä pirkanmaalaisten kuntien kanssa hakemassa Euroopan kulttuuripääkaupungiksi. Nokian kaupunki on myös mukana. Hienoa! Haussa tullaan pärjäämään parhaiten paikallisilla erityispiirteillä, joilla on hyvä olla myös maamme ulkopuolista ulottuvuutta. Tampere ja Pirkanmaa ovat vahvan teollisen historiansa puolesta ainutlaatuisessa asemassa muuhun Suomeen verrattuna, löytyyhän täältä suomalaisen teollisuuden kehityksestä erittäin edustavia esimerkkejä. Tampere oli aikoinaan Suomen ainoa todelinen teollisuuskaupunki. Tammerkosken rannat ovat edelleen tästä elävänä muistomerkkinä. Toisin kuin vanhemmissa teollisuusmaissa, Suomessa teollistuminen ei tapahtunut kuitenkaan kaupungeissa vaan maaseudulla. Vesivoiman, halvan raaka-aineen ja edullisen työvoiman läheisyyteen syntyi pieniä tehdasyhdyskuntia, joiden kehitys eteni yleensä yhden yrityksen määräämässä tahdissa. 1860-luvula lähtien suomalaiset metsäyhtiöt tuottivat puuhioketta, selluloosaa ja paperia maailman markkinoille. Esimerkiksi Valkeakoski ja Mänttä-Vilppula ovat tällaisia yksinomaan puunjalostusteollisuuden ympärille kasvaneita yhdyskuntia. Nokia on Suomen teollisessa historiassa mielenkiintoinen poikkeus. Nokianvirran voimalaitoksen seurauksena yhdyskuntaan muutti jo vuonna 1905 Suomen Kumitehdas. Tämän jälkeen Nokian kehitys ei enää kulkenut vain yhden patruunan määräämässä tahdissa. Sodan aikana teollinen rakenne monipuolistui entisestään, sillä puunjalostus- ja kumiteollisuuden rinnalle saatiin myös metalli- ja elintarviketeollisuutta. Parhaimmillaan Nokia oli yksi Pirkanmaan teollistuneimpia paikkakuntia. 1970-luvulla ammatissa toimineestä väestöstä yli 70 prosenttia työskenteli teollisuuden palveluksessa. Nokia tarjoaa koko Euroopan mittakaavassa mielenkiintoisen esimerkin teollisen yhteiskunnan murroksesta. Vuonna 1966 Nokia Osakeyhtiön, Suomen Kumitehtaan ja Suomen Kaapelitehtaan fuusion tuloksena perustettiin Oy Nokia Ab. Uuden monialayrityksen strategiassa Nokialla toimineet perinteiset teollisuudenalat alkoivat muuttua rasitteeksi ja 80-luvulla alkoikin yhtiön vähittäinen poistuminen paikkakunnalta. Näin ollen ”kännykkä-Nokia” ei paljoakaan vauhdittanut Nokian kaupungin kehitystä. Tästä huolimatta Nokia ei joutunut kohtamaan teollisen yhteiskunnan murrosta rajuimmalla mahdollisella tavalla vaan paikalliset tehtaat ovat edelleen tänäkin päivänä toiminnassa. Monille muille eurooppalaisille ja Nokian kaltaisille paikkakunnille ei käynyt näin hyvin, vaan kokonaisia tehdasyhdyskuntia saattoi autioitua (esim. Isossa-Britanniassa) kiristyneen kansainvälisen kilpailun seurauksena. Nokialla pelastus löytyi mm. vahvoista tuotemerkeistä. Nokiasta puhuttaessa on hyvä muistaa, että kännykät eivät olet Nokian kaupungin alueelle toimineen teollisuuden erityispiirre. Parhaimmillaankin kyse on ollut vain historian sivujuonteesta: matkapuhelimissa nähty kasvun mahdollisuus oli epäilemättä yksi syy Nokia-yhtiön poistumiselle paikkakunnalta. Teollisen historiamme erityispiirteitä on hyvä korostaa tulevassa kulttuuripääkaupunki haussa. Tiistaina 28.5. Nokian Tehdassaaren 108:ssa järjestetään Kulttuuripääkaupunki 2026 – etkot klo 18:00. Silloin on kuntalaisilla mahdollisuus keskustella ja nostaa esiin omia ideoitaan hankkeeseen liittyen. Nähdään siellä!