Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Blogit Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Eurovaalikone

Talvikisat sata vuotta sitten

Talviurheilun jännitys kuuluu suomalaiseen talveen. Huippuunsa treenatut hiihtäjät ovat kiitäneet jälleen optimaalisilla varusteillaan luistaviksi hiotuilla laduilla. Satavuotta sitten meno oli yhtä päättäväistä, mutta moni asia oli toisin. Varusteet olivat hyvin toisenlaiset ja kilpailu pääsi seuraamaan joko paikanpäällä tai sanomalehtien välityksellä. Äskettäin itsenäistyneen Suomen tasavallan ensimmäinen kansainvälinen talviurheilutapahtuma järjestettiin Helsingissä 15.– 24. helmikuuta vuonna 1919. Kansainvälisyyttä edustivat ruotsalaiset ja norjalaiset urheilijat. Vuosisadan alkupuolella urheilulla oli vielä varsin sotilaallinen luonne, mikä näkyi mm. kisojen lajivalikoimassa. Oli tiedusteluhiihtoa, yhdistettyä hiihtoa ja kenttäammuntaa sekä ammuntasarjat siviileille, suojeluskuntalaisille ja sotilaille. Nykyajan penkkiurheilija tunnistaa paremmin hiihdon, yhdistetyn, mäkihypyn sekä pika- ja taitoluistelun. Kilpailut kamppailtiin pääasiassa eri puolilla Helsinkiä. Ohjelmassa oli mm. jääpallo-ottelu Töölön pallokentällä, joka keräsi tuhansien ihmisten yleisön. Lisäksi sivakoitiin 200 km mittainen viestihiihto Vironlahdelta Helsinkiin. Ensimmäiset hiihtäjät lähtivät Vironlahden kirkonkylästä liikkeelle kello kolme yöllä. Näkyvyyden laita lienee ollut vähän niin ja näin, mutta ehkä kuu valaisi hiihtäjien taivalta lumisessa maastossa. Kolmesta osallistuneesta joukkueesta ensimmäisenä Helsingin Kaisaniemen ravintolan edessä olleelle maalialueelle ehti Suomen Voimistelu- ja Urheilu Liiton Porvoon piirin joukkue. Aikaa oli ehtinyt kulua lähdöstä 14 tuntia, 21 minuuttia ja kahdeksan sekuntia. Seuraavilla sijoilla olivat Suomen ruotsalaisen voimistelu- ja urheiluliiton joukkue (vain noin 7 minuuttia hävinneenä) ja Orimattilan Jymyn joukkue. Lehtitietojen mukaan lääkäri tarkasti hiihtäjien kunnon maalissa ja kaikki olivat hyvissä voimissa. Kansainvälisissä lajeissa suomalaiset urheilijat menestyivät hienosti. Karstulasta kotoisin ollut Manne Vuorinen voitti 60 km hiihdon, Santeri Tasa ja Tapani Niku (Suomen kaikkien aikojen ensimmäinen hiihdon olympiamitalisti) hiihtivät kaksoisvoittoon 30 km:llä ja pariluistelussa Ludovika Ja Walter Jakobsson voittivat, samoin pikaluistelija Julius Skutnabb pikaluistelussa kolme matkaa. Kaikkiedellä mainitut luistelijat saavuttivat myöhemmin urallaan myös olympiavoittoja. Politiikka loi oman varjonsa urheilutapahtumaan. Valtionhoitaja kenraali Mannerheim toimi kisojen suojelijana eivätkä Työväen Urheiluliiton jäsenet olleet tervetulleita mukaan kisoihin. Myös ruotsinkieliset urheiluseurat olivat aluksi epäröineet osallistua suomenkielisten järjestämiin tapahtumiin. Lähde: Jouni Lavikainen, Suomen talvikisat 1919 – Itsenäisen Suomen ensimmäiset suurkilpailut. Artikkeli Suomen Urheilumuseon sivuilla: https://www.urheilumuseo.fi/suomen-talvikisat-1919-itsenaisen-suomen-ensimmaiset-suurkilpailut/ Lisäksi kisojen aikaan ilmestyneet Helsingin Sanomat, Uuden Suomen Iltalehti sekä Aamulehti.