Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Kulttuurihistoriallista ulkoilua Nokian rannoilla osa 1

Muutama viikko sitten minulta pyydettiin tekstejä Vihnusjärven rannalle ja Maatialan harjulle sijoitettaviin opastauluihin. Paikat ovat sekä luonnoltaan että historialtaan mielenkiintoisia, joten tehtävään oli kiinnostavaa tarttua. On hienoa, että ulkoilureiteillä saadaan tällaisia opasteita. Mikä onkaan mukavampi tapa tutustua kotikaupungin historiaan kuin reippaan ulkoilun lomassa. Maatialan harjulta avautuu näkymä Pyhäjärvelle, jonka rannat ovat Nokian vanhinta asuttua aluetta. Ensimmäiset asukkaat tulivat alueelle Kokemäenjoen alajuoksun suunnalta todennäköisesti jo 300-luvulla. Viimeistään 1200-luvulla Pyhäjärven rannat olivat jo kokonaan asutettuja. Vesistöt eivät erottaneet vaan yhdistivät ihmisiä. Rantakylien välillä oli helppo liikkua, mutta peltojen ja niittyjen jälkeen alkoivat jo vaikeakulkuiset erämaat. Pyhäjärven rantoja ovat peittäneet rehevät lehdot. Maaperä on jääkauden ansiosta rehevää ja rannoilla kasvaa jalopuita, kuten esimerkiksi lehmusta, tammea, jalavaa sekä pähkinäpensasta. Alueella tavataan myös harvinaisia ja suojeltua kynäjalavaa. Maatialanharjulta on näkymä Pyhäjärven Markluhdan lahdelle, joka tunnetaan uhanalaisen vesilinnuston pesimäpaikkana. Vesilintujen lisäksi alueella saattaa useinkin kaarrella sääksi ja ruskosuohaukka. Maatialanharjulta voi kulkea joko Pyhäjärven rantoja tai Turuntien vartta Nokianvirran suulle, josta saa alkunsa Kokemäenjoki ja Kokemäenjoen vesistö. 1860-luvun lopulla Nokianvirran rannalla aloitti toimintansa puuhiomo, jonka ympärille kasvoi vähitellen Nokian puunjalostusteollisuus. Paperitehtaan raaka-aineena käytettiin puuta, joka uitettiin Nokialle vesireittejä pitkin. Puutavara saapui ensin Nokianvirran suulle, minkä jälkeen se käsiteltiin kuorimossa ja kuljetettiin sitten pientä rautatietä pitkin varsinaiselle tehtaalle. Uittotoiminta päättyi vuonna 1983 ja vuosien mittaan Nokialle uitettiin puuta noin 6, 2 miljoonaa kuutiota. Seuraavassa postauksessa astellaan Vihnusjärven rannoilla.