Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Blogit Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Kesäpäiviä Nokian kartanolla

Näin leppoisasti vietettiin kesäpäivää Nokian kartanossa vuonna 1900. Kuvassa istuu tehtaan patruuna ja Nokia Osakeyhtiön toimitusjohtaja Gustaf Fogelholm Ingeborg-tyttärensä kanssa. Taustalla näkyy Nokian kartanon puinen päärakennus, joka rakennettiin vuonna 1877. Kaksikerroksisen kartanon suunnitteli tunnettu arkkitehti Carl Theodor Höijer (1843 – 1910). Höijerin tunnetuimpia säilyneitä suunnittelutöitä on Ateneumin taidemuseo Helsingissä. Nokian kartanolla oli jo tuolloin takanaan pitkä, aina keskiajalle ulottuva historia. Nokian kartanon paikalla sijaitsi todennäköisesti jo 1500-luvulla kivikappeli. Kartano kiinnosti aloittelevaa puuhiomoyrittäjä Fredrik Idestamia, koska kartano omisti hyvän matkaa Emäkosken rantoja.  Rannoille kaipasi myös eräs apteekkari G.A.Serlachius, jonka tarjous ei kuitenkaan ollut riittävän suuri. Tämän jälkeen Serlachius siirtyi Mäntään, jonne hän perusti oman tehdasyhdyskuntansa.  Idestamin haltuun kartano ei vielä tällä kertaa päätynyt, mutta puuhiomon Idestamin Nokianvirran rantaan perusti. Tästä käynnistyi Nokia Osakeyhtiön monivaiheinen kehitys, jonka lopputuloksena Nokia-yhtiö komeili maailman suurimpana matkapuhelinvalmistajana. Nokian kartano rakennettiin alun perin Fredrik Idestamin ja hänen perheensä kodiksi. 1960-luvulla vanha puurakenteinen kartanorakennus oli päässyt valitettavan huonoon kuntoon ja se päätettiin purkaa. Tilalle rakennettiin nykyinen moderni rakennus, joka palveli aina 1990-luvulle saakka sekä tehtaan johtajan kotina että tehtaan edustustilana. Kartanon tiloissa ovat rentoutuneet niin politiikan kuin elinkeinoelämän merkkihenkilöt. Tarjoilut olivat aina huippuluokkaa, ja saattoipa meno joskus äityä varsin villiksikin. Nykyään kartanolla toimii tilaus- ja lounasravintola. Hieman salaperäisenä pysynyt kartano alkaa vähitellen tulla tutummaksi myös laajemmalle yleisölle. Nokian kartano muodosti teollistuneessa yhteisössä maatalouden saarekkeen. Karjan kasvatus ja viljely mahdollistivat osaltaan Nokia Osakeyhtiön harjoittamaa sosiaalista toimintaa, johon kuuluivat mm. työntekijöille myydyt edulliset elintarvikkeet. Kartanosta voitiin ostaa mm. kartanon maitoa ja kartanon viljasta leivottua leipää.  ”Se oli silloin suuri kartano. Siellä oli parhaina aikoina varsoineen 35 hevosta, 1 traktori, 21 muonalla olevaa työntekijää, seppä ja karjakoit. Viljelyalaa oli 500 ha”, muisteli kartanon entinen puutarhuri 1970-luvulla äänitetyssä haastattelussa. Kartanon maat ulottuivat laajalle. Harva esimerkiksi tietää, että Keskisen ja Sotkanvirran alueet ovat olleet alun perin Nokian kartanon maita. Maataloustoiminnasta muistuttavat edelleen pystyssä olevat kartanon talousrakennukset sekä komea navetta.