Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Live Nostalgia Kaupallinen yhteistyö

Retkikohde Nokialla: Lapinvuoren jylhät ääriviivat näkyvät kauniina Kuloveden selälle – alueella kasvaa vanhaa metsää

Lapinvuori kohoaa reilut sata metriä merenpinnan yläpuolelle ja myös kymmeniä metrejä viereistä järveä, Kulovettä korkeammalle. Lapinvuori on yksi Nokian korkeimpia kohoamia. Lapinvuorella on myös maisemallisia arvoja, biologisten arvojen lisäksi. Lapinvuoren jylhät ääriviivat näkyvät kauniina Kuloveden selälle. Sen sijaan Lapinvuoren laelta näkyvyys on sankan ja vanhan metsän vuoksi varsin vähäinen. Laella kasvaa komeita, kilpikaarnaisia mäntyjä. Lapinvuori on osa laajempaa kallioselännettä. Alueeseen kuuluvat muun muassa Haukkavuori ja Vanajavuori. Myös lähistöllä oleva Vääntiänvuori on hieno kallioalue ja vuoren laki kohoaa peräti 140 metriä nykyisen merenpinnan yläpuolelle. Poikittaissuuntainen jäännösvuori Korkeudestaan huolimatta nämä vuoret ovat todennäköisesti jääneet jääkauden jälkeen veden alle. Nokian vuoret kuuluvat niin sanottuihin jäänösvuoriin, jotka tulevat Suomeen poikittaissuuntaisesti Venäjältä. Jäännösvuorien ketju kulkee lähelle Pohjanlahden rannikkoa. Nämä jäännösvuoret ovat olleet aikoinaan huomattavasti korkeampia. Toinen jäänösvuorien jakso kulkee Etelä-Suomesta pohjoiseen ja yksi komeimmista vuorista on Koli. Nokian korkokuva on hyvin vaihtelevaa. Alavimmilla paikoilla on vesistöjä ja pienimuotoisia soita. Nokian vuoret ovat pehmeämpää kivilaatua ja siten kuluneet jo lähes ympäröivän maaston tasalle. Sen sijaan esimerkiksi Lahden lähellä oleva eteläisen Suomen korkein vuori Tiirismaa koostuu kovemmista kivilaaduista, kuten kvartsiitista. Yli kaksi sataa metriä korkeat laet ovat usein jo vedenkoskematonta maata ja moreeni ei ole huuhtoutunut pois. Silokalliota ja lehtoa Myös Lapinvuoren laki on varsin karua kasvistoltaan. Paikoin on näkyvissä paljasta silokalliota, jota jääkausi on hionut. Kalliolla pystyy kasvamaan ainoastaan varvut, jäkälät ja sammalet. Sen sijaan rinteiden kallionotkelmiin on syntynyt varsin rehevää lehtokasvillisuutta, josta löytyy harvinaisempiakin kasveja. Sulamisvedet ja sadevedet huuhtelevat kallioista mineraaleja ja näin edesauttavat lehtojen syntyä. Erityisen reheviä lehtoja syntyy kalkkimaille. Lehtimatara ja imikkä Lapinvuorella kasvaa tavallisten lehtokasvien kuten kielon lisäksi myös muun muassa lehtomataraa. Lapinvuoren lehtonotkelmissa kasvaa myös imikkää, jonka versot nousevat ensimmäisten kasvien joukossa varhain keväällä. Imikkä versoo usein vielä lumien ollessa maassa ja ilmaston lämpeneminen on entisestään aikaistanut useiden kasvien versomista. Rinteillä on myös runsaasti vanhoja lehtipuita kuten haapoja ja raitaa. Raita viihtyy rehevässä lehdossa ja keväällä se houkuttelee runsaasti hyönteisiä makealla tuoksullaan. Varsinkin mehiläiset ja nokkosperhoset viihtyvät raidan runsailla kukinnoilla. Lapinvuoren itäinen rinne laskee loivasti Kulojärven rantaan asti. Rinteen rehevin ja multavin osa on otettu peltoviljelyyn. Vanhojen metsien lintuja Lapinvuorenalue vanhoine metsineen, peltoineen ja rantoineen on myös rikasta linnustoltaan. Alkukesällä kannattaa tehdä alueelle yölaulajaretki, sillä pellonreunoilla, teiden pientareilla ja lehdoissa pitävät monet linnut kevätkonserttejaan. Onnella voi kohdalle sattua mestarilaulajia kuten luhtakerttusia ja satakieliä. Lapinvuori on lähes kokonaan luonnonsuojelualuetta ja kooltaan liki 20 hehtaaria. Alueella on runsaasti vanhoja metsiä ja myös vuoren lintulajistosta löytyy vanhojen metsien lajeja. Vakituisia lajeja läpi vuoden ovat muun muassa pyy, metso, palokärki, huuhkaja, käpytikka, pohjantikka, hömötiainen, puukiipijä ja töyhtötiainen. Alueella näkyy myös tuulihaukkoja ja varpushaukkoja. Kuivissa ja harvoissa mäntymetsissä pesii keskimäärin noin sata lintuparia, kun taas rehevissä lehdoissa parimäärä voi olla jopa kymmenkertainen.