Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Live Nostalgia Kaupallinen yhteistyö

Nokia oli läheinen paikka nykyisen lukiorakennuksen suunnitelleelle arkkitehti Pekka Saaremalle – katso kuvista, miltä koulun ympäristössä näytti ennen

Nokian koulurakennusten palapelissä yksi osanen on lukio. Sen ydin, vuonna 1940 valmistunut jatkokoulu, on nyt päätetty purkaa. Koulu suunniteltiin aikansa uusimpien oppien mukaan. Se edusti Suomen rakennustaiteen mainetta maailmalla edelleen kantavaa funktionalistista ajattelua ja muotoilua. Vuosikymmenien kuluessa tehtyjen muutosten jälkeen on alkuperäisiä puhtaita linjoja nähtävissä vanhassa siivessä ja päärakennuksen sisäänkäynneissä. Näkyvältä paikalta kaupunkikuvasta poistuvan rakennuksen suunnittelijasta ei juuri ole puhuttu. Joissakin yhteyksissä on mainittu viipurilainen Pekka Saarema . Arkkitehdilla oli monin verroin laajemmat ja lujemmat siteet Nokiaan kuin Viipuriin, jossa hän asui pari vuotta. Oppikouluun Nokialta käsin Pekka Saareman isoisä Kalle Stenholm tuli Nokialle paperikoneen hoitajaksi 1800-luvun lopulla. Hänen kuudesta pojastaan neljä teki elämäntyönsä paperiteollisuudessa. Emil , Pekan isä, työskenteli Voikkaalla ja Valkeakoskella. Nuoruutensa hän vietti Nokialla ja avioitui paikkakunnan tyttären Eliina Kronholmin kanssa. Lapset Paavo ja Pekka syntyivät Voikkaalla vuosina 1904 ja 1907, mutta heidän ollessaan toisella kymmenellä perhe muutti Valkeakoskelle. Oppikoulua koskilaisten piti käydä Tampereella. Nokialta oli sinne paremmat junayhteydet ja täällä oli poikien sukua sekä isän että äidin puolelta. Niinpä veljekset viettivät kouluvuosinaan isoimman osan ajastaan Nokialla. Samalla syntyivät läheiset suhteet sukulaisiin ja vapaa-ajan harrastusten, etenkin musiikin kautta moniin paikkakuntalaisiin. Yhtyneiden Paperitehtaiden luotettu suunnittelija Pekka Saarema valmistui arkkitehdiksi 1935. Hän työskenteli eri toimistoissa opiskeluajoista lähtien ja sai ensimmäisen suunnittelutyönsä, suojeluskunnan ampumaradan majan, Valkeakoskelle jo teekkarina. Oman toimiston perustettuaan hänestä tuli Yhtyneiden Paperitehtaiden luotettu suunnittelija, jonka kynän jälki näkyy edelleen monilla yhtiön tehdaspaikkakunnilla. Tuotantorakennusten lisäksi Saarema suunnitteli henkilökunnan asuinrakennuksia ja teollisuusyhdyskuntien kaavoja. Aikana, jolloin tehtaat olivat kiinteässä vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa, hän piirsi myös kouluja ja muita julkisia rakennuksia, jopa kirkkoja, kuten Mänttä-Vilppulan ja Valkeakosken siunauskappelit. Saarema suunnitteli myös toimisto- ja liikerakennuksia Helsinkiin sekä suomalaisten metsäyhtiöiden tukikohdan, Finland Housen, Lontooseen. Omassa suunnittelutoimistossa tehdyn työn lisäksi hän oli Tukkukauppojen Oy:n rakennusosaton johtaja. Toinenkin rakennus Nokialle Saarema piirsi suunnittelustaan palkitun koulutalon lisäksi Nokialle toisenkin rakennuksen. Setänsä Janne Stenholmin Harjukadun länsipäässä sijainneen kodin ja hänen oman koulukortteerinsa tontille nousi asuin- ja liikerakennus. Se oli samaa modernia tyyliä kuin jatkokoulu. Kaksikerroksisessa talossa oli kolme asuntoa ja yksi liikehuoneisto. Myöhemmin yksi asunto muutettiin liiketilaksi, jossa toimi monen nokialaisen muistama Nokian Kirja. Talo purettiin 1970-luvulla. Pekka Saarema asui Helsingissä. Hän suunnitteli sinne nykyisin kaupunkikuvallisesti merkittävänä suojellun toimisto- ja asuinrakennuksen työlleen ja perheelleen. Nokia oli kuitenkin Pekka Saaremalle tärkeä paikkakunta läpi vuosikymmenten. Eliina-äiti muutti Nokialle miehensä kuoleman jälkeen ja muutkin sukulaissuhteet pitivät yhteyttä yllä. Pekka Saarema sai viimeisen leposijansa vuonna 1998 Nokian vanhalta hautausmaalta.