Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö

Tuohitaiteilija Matti Tanttinen uskoi sosiaalisuuden voimaan – ”Tuohen kanssa työskentely ei ole pelkkää askartelua vaan sosiaalista toimintaa”

Matti Tanttisen elämäntyön muistotilaisuus järjestettiin Hinttalan kotiseutumuseon pihapiirissä 7. elokuuta. Tanttinen työskenteli 30 vuotta Pitkäniemen mielisairaalassa, jossa hän toimi mielisairaanhoitajana ja myöhemmin askarteluohjaajana. Hän oli erityisen mieltynyt tuohen käyttöön materiaalina. Näyttelyssä on esillä sekä Tanttisen että hänen oppilaidensa tekemiä erilaisia tuohitöitä. Tuohi materiaalina on taipunut niin repuksi, nukeksi kuin koruksikin. Tanttisen ystävä, oppilas ja tilaisuutta järjestämässä ollut Pertti Lehtinen kuvailee Tanttista taiteelliseksi ja lahjakkaaksi ihmiseksi. – Matti oli äärettömän taiteellinen ihminen, vaikka hän ei koskaan muodollista taidekoulutusta saanutkaan. Hänen ideoitaan ja käsitöitään palkittiin monta kertaa. Hänellä oli hyvä esteettinen silmä ja kaikki hänen näyttelynsä olivat kauniita ja hyvin järjestettyjä. Tilataiteilijana hän oli oikea mestari. Kun Pinsiön seuratalon koristuksia suunniteltiin, Matilta löytyi siihenkin hienoja ideoita, Lehtinen kertoo. Sosiaalinen tekeminen oli Tanttiselle tärkeää Tanttinen syntyi Pohjanmaalla Teuvalla vuonna 1928. Myöhemmin hän muutti Nokialle ja meni naimisiin vaimonsa Ritvan kanssa. Pariskunta sai kaksi lasta. Sosiaalinen tekeminen oli Tanttiselle tärkeää. – Tuohityö ei Matin mielestä ollut pelkästään askartelua vaan sosiaalista toimintaa ja ihmisten keskinäistä tekemistä. Hän piti talkootyötä tärkeänä, sillä talkoissahan tutustutaan muihin. Sehän on vertaisterapiaa parhaillaan, kun tehdään käsin jotain ja samalla seurustellaan muiden kanssa, Lehtinen kuvailee. Tanttinen kouluttautui askerteluohjaajaksi Riihimäen askarteluopistossa. Hän opetti Pitkäniemen potilaita, mutta piti kursseja myös ympäri Nokiaa. – Matti opetti tuohiaskartelua yli 30 vuotta Tampereen työväenopistossa. Lisäksi hän järjesti kursseja Nokialla, Pinsiössä, Sarkolassa ja Tottijärvellä, Lehtinen kertoo. Tanttinen tiesi paljon tuohesta ja antoi materiaalista laajan perehdytyksen oppilailleen. – Hän kertoi paljon siitä, miten tuohta otetaan puusta, miten sitä säilötään ja pinotaan. Tuohihan oli tärkeä materiaali jo kaskiviljelyn aikaan. Tuohen ottaminen jopa kiellettiin yhdessä vaiheessa, koska pelättiin, että se loppuu, Lehtinen kertoo. Tuohiperinteellä uusi yhdistys Näyttelyn ja tilaisuuden järjesti äskettäin perustettu Pirkanmaan tuohikulttuuriperinneyhdistys. Tanttisen näyttely on yhdistyksen ensimmäinen tapahtuma. Myös Nokian Aivohalvaus- ja afasia-kerho oli mukana järjestämässä tilaisuutta. – Matti ja hänen vaimonsa Ritva olivat kerhon jäseniä pitkään. Yhdellä näyttelyn pöydällä on esillä Matin ideoima kaitaliina. Olemme tehneet niitä talkootöin myyjäisiin, se on kerhomme oikea hittituote, Lehtinen kertoo. Tanttinen kuoli lokakuussa 2017, hän oli kuollessaan 89-vuotias. Lehtinen kuvailee näyttelyä kunnianosoitukseksi Tanttisen elämäntyölle. –Matilla oli Maatialantiellä sijaitsevan kotitalonsa yläkerrassa loistava tuohiteosten kokoelma. Hänen kuolemansa jälkeen hommasimme työt tuohiyhdistyksen haltuun, sillä pelkäsimme, että ne hajoavat tai joutuvat eri paikkoihin. Metsämiesten säätiö on tukenut tätä näyttelyä, ja saattaa olla, että osa töistä päätyy säätiön museoon, Lehtinen arvelee. Matti Tanttisen muistonäyttelyyn ehtii vielä, sillä näyttely puretaan sunnuntaina 18. elokuuta. Edit. Juttua on korjattu 16.8. kello 15.48: Jutussa mainittiin aikaisemmin, että Pertti Lehtinen kertoi Tanttisen olleen Nokian kaupunginvaltuuston jäsen 1980-luvulla. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Lehtinen kertoi toisen henkilön olleen kaupunginvaltuutettu. Matti Tanttinen ei ole ollut Nokian kaupunginvaltuustossa.