Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Live Nostalgia Kaupallinen yhteistyö

Entinen ylilääkäri Nokso-Koivisto hankki eläkepäiviensä iloksi palan nokialaista korpea – metsästysseuran porukka ennallistaa nyt suota teeren soidinpaikaksi

Keväinen tuuli humisee nokialaisen mäntymetsän siimeksessä. Vihdoinkin ilmassa on ripaus etelän lämpöä viileiden päivien jälkeen. Tutkin kahvipannua ja keskustelen Pekka Nokso-Koiviston kanssa korona-epidemian vaikutuksista ihmisiin ja yhteiskuntaan. Olemme Kankaantaan metsästysseuran talkooporukkaa ja ennallistamassa suota, jonka Pekka osti eläkepäiviensä iloksi toimittuaan sitä ennen muun muassa Hämeenkyrön ja Mäntän ylilääkärinä. Ei metsää hakatakseen vaan silkasta mielenkiinnosta ja ilosta metsää kohtaa. – Puuta täältä ei koskaan saa, mutta onhan hyvä hengittää, Pekka toteaa. Teeren ja riekon suosima suo Nautimme eväitä, kahvia ja makkaraa. Olemme vaikuttuneita karun suokorven kauneudesta ja mietteliäinä mutkikkaasta maailmanajasta. Pidämme toisiimme koronaohjeistuksen mukaisia etäisyyksiä. Metsästysseuran puheenjohtaja Henry Moisio kertoo, että seurassa on jo pidempään pohdittu teeren soidinpaikkojen parantamista. Tilaisuus tuli, kun seuraan kuuluva Nokso-Koivisto sai ostettua noin 7 hehtaarin alueen, johon kuuluu myös aikaisemmin hyvänä teeripaikkana tunnettu suo. – Vielä 60-luvulla täällä kuului myös riekkojen naurua, tietää Tuomo Kurkela , kokenut jahtimies hänkin. Itse muistan 70-luvun alussa pikkupoikana kuunnelleeni teeriä suo-ojien takaa. Talkoolaiset poistavat suon keskiosasta joulukuusen kokoisia ja pienempiä mäntyjä toimien kuin taitavat sotilaat. Samaa on tehnyt Metsähallituskin monilla maillaan pitkin Suomea. – Metsästykseen kuuluu nykyään entistä enemmän monipuolinen toiminta luonnon hyväksi, Henry Moisio kertoo. Teerelle paikka valmiina Katsellaan Henryn opastuksella vanhaa pehkuhaasian seivästä. Suon pintakerrosta eli pehkua käytettiin aikanaan karjan alustana. Sitä nostettiin seipäille kuivumaan ja suolla oli myös pari latoa pehkun säilyttämistä varten. Pehkua kuljetettiin sitten talviaikoina hevoskyydillä monta kilometriä Kankaantakana olleen Kaiskon tilan karjalle alustaksi. Teeri ja suo ovat olleet olemassa jo kauan ennen ensimmäistäkään todistetta ihmisestä. Kankaantaan metsästysseura puolestaan on jo yli 100 vuotta vanha. Reilussa kuukaudessa armon vuonna 2020 on ihmisten maailma puolestaan mennyt erittäin sekaiseksi. Poistumme paikalta toivoen, että teeret löytäisivät ja hyväksyisivät jo lähiaikoina nyt kunnostetun soidintantereensa keväiseksi juhlapaikakseen esi-isiensä tapaan. Etelätuuli voimistuu edelleen.