Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö

Näillä ilmastoteoilla on oikeasti merkitystä – Rinna Saramäki tuskastui neuvojen tulvaan ja selvitti, mihin kannattaa käyttää aikansa

Jos tämän kirjan haluaisi tiivistää yhteen lauseeseen, se olisi tämä: selvitä, mitkä niistä teoista, joita ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi pystyt tekemään, vaikuttavat kaikkein eniten, ja sitten toteuta ne. Näin tietokirjailija Rinna Saramäki , 40, kirjoittaa uutuusteoksessaan 250 ilmastotekoa, joilla pelastat maailman . – Tämä on kirja, jonka olisin itse halunnut lukea. Sellainen, missä kerrotaan, mitä voi tehdä ilmastonmuutokselle normaalissa suomalaisessa arjessa, jossa itsekin elän, Saramäki kertoo. – Itsekeskeisesti kirjoitan tavallaan itselleni, hän jatkaa ja nauraa. Saramäen mielestä ihmisillä on halua tehdä asioita ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, mutta heillä ei ole aikaa selvittää, mitä kannattaisi tehdä. Saramäki päätti tiivistää helposti toteutettavia ohjeita suomalaisille. – Kaikenlaisia neuvoja löytyy, mutta on vaikea tietää, mikä niiden vaikuttavuus on oikeasti ja mihin kannattaa panostaa se aika, esimerkiksi 15 minuuttia, joka on päivässä laittaa ilmastonmuutoksen ehkäisyyn, hän sanoo. Lisäksi Saramäestä oli toinenkin ongelma: neuvoja henkilökohtaisten kulutusvalintojen muuttamiseen ehkä löytyykin, mutta yhteiskunnallisen vaikuttamisen tarpeesta ja mahdollisuuksista ei ohjeisteta selkeästi. – Sanotaan vain, että vaikuta myös yhteiskunnallisesti tai poliittisesti. Mutta miten? Tämä on yleensä kohta, jossa ihmisillä tyssää. Se on niin suurelta ja vaikealta kuulostava asia. Mitä se konkreettisesti tarkoittaa, sen selvittäminen oli kirjani pääjuttu. Rinna Saramäki kertoo, miten kannattaa ryhtyä ilmastotekoihin. Yksinkertaisia päästösäästöjä Saramäki kahlasi kirjaa varten paljon tutkimusmateriaalia ja haastatteli asiantuntijoita. Hän sanoo, että on asioita, joihin yksilö ei voi juurikaan vaikuttaa, vaan ne ovat kansainvälisten korkean tason poliitikkojen käsissä. Paljon on kuitenkin sellaista, johon voi vaikuttaa, ja kannattaa keskittyä näihin asioihin. Saramäen neuvo on ottaa päästölaskurilla ensin selvää siitä, mistä ilmastonmuutosta kiihdyttävät päästöt omassa elämässä syntyvät. Sitten voi miettiä, miten suurimpiin päästölähteisiin voisi vaikuttaa. Näin voi valita tehdä muutoksia juuri vaikuttavimpiin asioihin. Tarkempia ohjeita on listattu tämän jutun loppuun. Hän ihmettelee kritiikkiä siitä, että yksilön teoilla ei olisi merkitystä. – Minulle on niin ilmeistä, että ihmisten teoistahan ne päästöt syntyvät, ja teoillahan niitä myös vähennetään. Jos pitää maapallon ilmastosta suurin piirtein sellaisena kuin se on nyt, totta kai kannattaa tehdä kaikki minkä voi. – Jokainen voi vaikuttaa omiin tekoihinsa. Ja jos haluaa vaikuttaa muiden tekoihin, niin aloittaa itse tekemällä, hän jatkaa. Saramäki esittelee kirjassaan ilmastotekoja laidasta laitaan. Mukana on kulutuksen muuttamista, mutta myös yksinkertaisia arjen toimintatapojen muutoksia: säästä energiaa tekemällä monta ruokaa samalla uuninlämmöllä, ota pakaste sulamaan jääkaappiin edellisenä iltana ja sulata pakastin, jotta jää ei vie kylmennystehoa turhaan. Saramäki kertoo, että yhteiskunnallisen vaikuttamisen ei tarvitse olla monimutkainen asia: se voi olla vaikka puhumista sen puolesta, että lapsen kouluun pääsee myös pyörällä, jotta kaikkien ei tarvitse ajaa sinne autolla. Kirjassa annetaan neuvoja esimerkiksi liittyä johonkin ilmastojärjestöön tai pyytämällä kompostia taloyhtiölle. Moni ohjeista liittyy asenteiden muutokseen: kysy pomoltasi, voisitko mennä työmatkalle lentämättä. Vaikka vastaus olisi ei, olet aloittanut keskustelun. Voit myös kysyä vaatevalmistajalta, missä tuote on tehty. Vaikka viestinvaihto ei muuttaisi valmistusta, se antaa yritykselle viestin, että asiakasta kiinnostaa tuotannossa tehdyt valinnat. Oma olo helpottanut Kirjaa kirjoittaessa Saramäki yllättyi monesta asiasta. Hän tajusi, ettei ollut ajatellut talousasioillaan olevan päästövaikutuksia. – Ei minulle ollut tullut mieleenkään, että ne liittyvät ilmastoon. En ollut yhtään ajatellut, missä vaikka eläkesäästöni ovat. Nyt aion käydä läpi, voisivatko ne olla hiilineutraaleissa rahastoissa, hän sanoo. Yllättävinä seikkoina tulivat myös taloyhtiössä ja kunnallispolitiikassa tehtävien päätösten suuret vaikutukset ilmastonmuutokseen. Taloyhtiössä voi vaikuttaa esimerkiksi kierrätykseen sekä energia- ja vesiratkaisuihin. Yhdenkin kuntalaisen vaatimuksilla vaikka kunnan energia- ja ruokailupäätöksiin voi olla suuri vaikutus. Kirjan kirjoittaminen siitä, mitä kaikkea voi tehdä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, helpotti Saramäen oloa. Tieto opetti suhteellisuudentajua: kun tietää, millä teoilla on oikeasti merkitystä, ei stressaa kaikista valinnoista. – On helpottanut, ettei tarvitse ajaa itseään uuvuksiin vaikka täydellisellä kierrättämisellä ja ruokavaliolla, vaan tärkeämpää on se, että vaikuttaa laajemmin. – Minulle on tullut rauhan tunnetta siitä, kun olen huomannut, kuinka paljon voin tehdä. Ei todellakaan tarvitse vain avuttomana odottaa, että katastrofi iskee. On kirjaimellisesti satoja asioita, joita voi tehdä. Ennen kuin ne on tehnyt, ei ole mitään syytä heittäytyä ahdistukseen tai lamaannukseen, hän sanoo. Otava-kustantamon kirja 250 ilmastotekoa, joilla pelastat maailman ilmestyi 6. tammikuuta. Saramäen kirjasta kootut kymmenen ilmastotekoa. 1. Selvitä henkilökohtainen hiilijalanjälkesi Saramäen mukaan on hyvä lähteä liikkeelle siitä, että selvittää omien hiilidioksidipäästöjen tilanteen. Hiilijalanjäljen voi selvittää esimerkiksi Sitran Elämäntapatestissä, WWF:n Ilmastolaskurissa tai Suomen Ympäristökeskuksen Ilmastodieetti-laskurissa. 2. Mieti, miten suurimpia päästölähteitä voi supistaa Mistä päästölaskurin paljastamat omat isoimmat päästösi riippuvat? Omista päätöksistäsi vai siitä, miten yhteiskunta on rakentunut? Vai onko vähäpäästöisemmät valinnat kalliita tai epäkäytännöllisiä? Selvitä, mitkä ovat ongelmakohdat ja ala tehdä töitä niiden ratkaisemiseksi. 3. Puhu ilmastoteoistasi, niistäkin, joita vasta suunnittelet Voi tuntua siltä, että ilmastonmuutosta tuutataan joka suunnasta, mutta arkielämässä se ei välttämättä kuulu. Pelasta jonkun hävikkiruokakokeilua tai kunnallispoliitikolle lähtevää sähköpostiaan suunnittelevan päivä ja kerro, että hän ei ole outo hörhöilevä poikkeusyksilö, vaan osa hiljaista enemmistöä, joka tekee parhaansa mukaan ilmastovalintoja ja -tekoja. 4. Pidä ostolistaa vaatteista Listaa ylös ostamasi vaatteet ja mitä ne maksoivat. Lähes kaikki aliarvioivat ostamiensa vaatteiden määrän. Vuoden kirjanpito voi paljastaa, että hankit enemmän ja isommalla summalla vaatetta kuin kuvitteletkaan. Tieto saattaa säikäyttää. 5. Selvitä, onko kunnassasi toteutettu kuntien energiakatselmus Jos ei, ole yhteydessä kunnanvaltuutettuun ja ehdota sitä. Työ- ja elinkeinoministeriö tukee kuntien energiakatselmuksia, joissa kartoitetaan energiansäästön mahdollisuudet. Hiilipäästöjen supistamisen ohella tarkoitus on säästää kunnan rahoja. 6. Tutki, paljonko ruokaa taloudessasi menee hävikkiin. Miksi? Turhaan valmistettu ja hävitettävä ruoka kuormittaa aina ilmastoa. Saramäki neuvoo pitämään kahden viikon ajan kirjaa poisheittämästäsi ruuasta: mitä ja miksi. 7. Tee taloyhtiön pesutuvasta helppo ja houkutteleva Pesutupaan voidaan hankkia laadukkaat ja tehokkaat mutta kalliimmat pesukoneet, jotka käyttävät vähemmän energiaa ja kestävät käytössä pidempään. 8. Käy läpi sijoituksesi Varaa aika pankkiin tai mikä taho sijoituksiasi hallinnoikaan, ja käy asiantuntijan kanssa läpi sijoitustesi hiilitilanne. Tästä on hyötyä monella tavalla: saat selvyyden sijoitustesi ilmastovaikutuksista, ja myös pankki saa tietää vihreille investointimahdollisuuksille ja selvälle informaatiolle olevan tarvetta. 9. Mitkä päivittäisistä matkoistasi voisi hoitaa muuten kuin autoilemalla? Suomessa ajetaan autolla paljon lyhyitä matkoja: ajetuista automatkoista yli neljännes on 0–3 kilometrin mittaisia. Kulkuneuvoista juna on hyvin vähäpäästöinen vaihtoehto. 10. Vietä lähiloma Mieti, mitä lomalta kaipaat. Usein rentouttavaksi, arkivelvollisuuksista irrottavaksi viikonlopuksi riittää se, että menee naapurikaupungissa tai vaikka omassakin kaupungissa hotelliin ja laiskottelee siellä sydämensä kyllyydestä, antaa jonkun muun siivota ja tiskata ja nautiskelee kaikessa rauhassa buffet-aamiaisella.