Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Blogit Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Eurovaalikone

Aurinko tanssii pääsiäisenä

Pääsiäisenä aurinko tanssii, näin opin vanhemmilta jo lapsena. Ihmettelin aluksi sananpartta, koska en oikein ymmärtänyt miten tuo taivaankappale tanssii. Myöhemmin sanonta on saanut syvyyttä ja lisää merkityksiä. Pääsiäinen on kristikunnan pääjuhla, joka sisältää valtavan voimakkaan sanoman kuoleman voittajasta. Elämä voittaa sittenkin, vaikka mitä tapahtuisi. Millainen on tämä pääsiäinen? Vaalivoitto vai tappio? Ilmastoahdistus vai turhautuminen kulutushysteriaan? Yksin vai yhdessä? Ylösnousemuksen ilossa vai keskellä vuosiksi venyneitä piinaviikkoja? Vaikka lähestymme pääsiäistä eri suunnilta ja voimme huomata ylösnousemuksen yhdistävän merkityksen. Inhimillisen rajallisuuden ja kristillisen toivon leikkauspisteessä on jotakin erityistä ja merkityksellistä. Toivo joka sittenkin voittaa epäilyksen antaa mahdollisuuden katsoa luottavasti edessä olevaan elämään. Ylösnoussut on keskellämme ja hänen seurassaan meillä on tulevaisuus. Tämä on erityisen merkityksellistä nyt, kun todellisuuttamme hallitsevat huolestuttava tietoisuus elinympäristömme tilasta ja tulevaisuudesta sekä monista muista enemmän tai vähemmän omaa olemassaoloamme haastavista ongelmista. Varhaisimmat kristillisen pääsiäisen juuret periytyvät 100-luvulta jKr, jolloin viikoittaisen ylösnousemusjuhlan eli sunnuntain rinnalle tuli vuosittainen juhla. Herran tulemisen viipyessä kirkon oli opittava järjestämään elämänsä pitemmän aikaperspektiivin puitteissa kuin viikon. Herran tulemusta ei kuitenkaan haluttu unohtaa. Seurakunta vietti jumalanpalvelusta valvoen läpi pääsiäisyön, koska odotettiin Kristuksen toisen tulemuksen tapahtuvan tuona yönä, niin kuin Jumala oli kerran pääsiäisyönä vapauttanut Israelin kansan Egyptin orjuudesta. Varhaiskristillisen ajan lopulta tunnetaan myös tapa päästää pääsiäisenä vankeja vapaaksi ja antaa velkoja anteeksi. Kirkkoisä Krysostomos sanoi näin haluttavan seurata Kristuksen esimerkkiä, joka on avannut tuonelan portit ja vapauttanut meidät. Nykyaikaan saakka pääsiäinen on selvimmin säilynyt juhlien juhlana ortodoksisessa kirkossa, missä pääsiäisyön jumalanpalvelus on yhä vuoden suurin tapahtuma. Myös luterilaisen kirkon jumalanpalvelusperinteeseen on vakiintunut pääsiäisyön messu. Pääsiäisen ilo, Kristuksen ylösnousemus, eletään todeksi tänä pääsiäisenä Nokian kirkossa aivan samoin kuin kirkoissa eri puolilla maailmaa. Pääsiäisenä korostuu jaetun ilon merkitys. Jaettu ilo tarttuu ja välittyy eteenpäin. Oma pääsiäisjuhlani on osallistuminen pääsiäisen messuun yhdessä seurakunnan kanssa, jakamaan iloa, jonka Ylösnoussut tuo keskellemme.