Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Jos saisit valita, olisitko ihmistuntija vai ihmisen tuntija?

Olen ollut jostain esiteiniajoista asti sitä mieltä, että Johnny Depp on parhaimman näköinen ihminen maailmassa. Meillä oli joskus aikanaan tästä puhetta töissä, ja kerroin naureskellen varoittaneeni puoliskoanikin siitä, että jos Herra Depp jonakin päivänä sattuu koputtamaan ovelleni ja pyytämään minua mukaansa, niin se on sitten kiitos ja hyvästi. Eräs nuorempi työkaveri pöyristyi ja alkoi kauhistella, että miten sinä siitä Deppistä voit tykätä, sehän on ihan kamala ihminen. No, minä en tiedä Johnny Deppin sielunelämästä yhtään mitään, koska en pidä viihdemediaa kovinkaan varteenotettavana persoonallisuuden paljastajana. Voin siis hyvillä mielin pitää haavekuvastani kiinni. Mutta sen verran minäkin tiedän, että ihmisen ulkonäkö on muuttuvainen. Se muuttuu sitä mukaa, mitä enemmän oppii tuntemaan ihmisen sisintä. Jos ihminen on pohjimmiltaan täysi mulkku, kauneus rapisee nopeasti myös kasvoilta. Sama pätee niihin, joiden ulkonäkö ei ensivilkaisulta juurikaan tee vaikutusta. Ai että, jos sieltä sisältä kuoriutuu jotain kultaakin kalliimpaa, niin kyllä ne piirteetkin alkavat viehättää. ”Se, miten me näemme toiset ihmiset, on paljolti kiinni päivästä.” Ihmisille pitäisi antaa aina vähän aikaa, ja siinäpä se pulma nyt sitten onkin. Ei ehditä, tai ei viitsitä vaivautua. Miksi pitäisikään, kun tinderit, snäpit ja instat ovat täynnä paljon kiinnostavampia tyyppejä? Ja mikä parasta, ne ovat sellaisia, joista pääsee halutessaan eroon yhdellä pyyhkäisyllä. Kaiken tämän ulkonäkökeskeisyyden keskellä tuppaa unohtumaan myös sellainen seikka, että se, miten me näemme toiset ihmiset, on paljolti kiinni päivästä. Toisin sanoen omista tuntemuksistamme ja fiiliksistämme. Jos elämä on ihanaa, ihmisetkin ovat aivan ihania. Jos oikein ottaa päähän tai suru vyöryy yli, niin kaikki kaunis kyllä katoaa maailmasta hyvin nopeasti. Tampereen yliopistossa on tutkittu myös yksinäisyyden vaikutusta siihen, miten näemme muut, ja tutkijoiden mukaan yksinäisyyden tunne vääntää muiden ihmisten ilmeet ja eleet väkisinkin kielteisiksi. Yhtä kaikki, ihmisten katseleminen on ihan parasta ajantappopuuhaa. Ja päätelmiä saa tehdä, niitä tekee varmasti jokainen, sehän on ihan luonnollista. Vääräksi homma muuttuu siinä vaiheessa, jos koemme voivamme kertoa päätelmämme myös niiden kohteelle. Kukaan meistä ei ole niin nerokas ihmisasiantuntija, että pystyisi pelkän ulkokuoren tai lyhyen keskustelun perusteella tietämään sataprosenttisella varmuudella, mitä sen toisen ihmisen ihon alla liikkuu. Mutta ne sanat saattavat olla viimeinen pisara varmistamaan, ettei siellä liiku kohta enää mitään.