Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Intiaanien muinainen keksintö auttaa ekologisen jalanjäljen pienentämisessä - Näin tapahtuu biohiiletys

Tänä ilmastonmuutoksen aikana päästöjen vähentäminen on noussut tärkeysjärjestyksessä kärkeen. Keinoja pienentää omaa ekologista jalanjälkeä on monia. Yksi niistä on biohiiletys. Knuutilan syysmarkkinoiden yhteydessä järjestetty biohiiletystyöpaja sai yleisöä paikalle noin sata henkeä. Timo Reko Maaseudun Sivistysliitosta ja Heidi Hallongren Pirkan kylät ry:n Hiiltä sitovat kylät-hankkeesta rakensivat Siuro-seuran tuella Knuutilan kokkorantaan kartion muotoisen kuopan, jossa he polttivat noin neljä kiintokuutiota jätepuuta reiluksi kuutioksi biohiiltä. Biohiili toimii vesivarastona maaperässä Biohiili parantaa kosteuden ja ravinteiden sitoutumista maahan sekä helpottaa kasvien ja pieneliöstön kasvua. Sitä voidaan käyttää esimerkiksi kasvimaalla, kompostissa, pellolla tai kukkapenkissä. Toisin sanoen biohiili toimii vesivarastona maaperässä. – Kun sataa vettä, hiili imee sitä sisäänsä. Kun tulee kuiva kausi, kasvit voivat käyttää sitä. Hiili on niin huokoista, että sinne syntyy hyviä ravinteiden sitoutumispaikkoja, kertoo Reko. Puussa oleva hiiliosa saadaan tällä tavoin polttamalla jäämään niin, ettei se pääse ilmakehään uudelleen. Jos puu jäisi maahan mätänemään, se happanisi 10–20 vuoden päästä, jolloin hiilidioksidi vapautuisi ilmakehään. Näin syntyy biohiiltä Kartion muotoinen kuoppa, eli kartiohiiletin, täytetään kerroksittain niin, että annetaan aina yhden kerroksen palaa hiiltymiseen saakka ja sen jälkeen lisätään uusi kerros kasvimassaa, eli esimerkiksi puuta, heinää, olkea tai järviruokoa. Kuoppaan lisätään koko ajan uutta puuta, jolloin alla oleva puu ei pääse palamaan kunnolla eikä saa happea. Tällöin puussa olevat kaasumaiset aineet irtoavat ja pohjalle jää vain hiili. Valmis kuopallinen biohiiltä sammutetaan tarkoin vedellä tai peittämällä. Tämän jälkeen sen voi ladata. – Se tarkoittaa sitä, että lisäämällä hiilen sekaan esimerkiksi lantaa, kompostia tai virtsaa, sen voi käyttää maanparannukseen. Se, miksi sitä käytetään maanparannukseen, on se, että hiili pystyy sitomaan painoonsa nähden nelinkertaisen määrän vettä. Silloin se tasaa maan kosteusoloja. Kuivina vuosina tai hiekkamailla tämä on todella hyvä, Reko summaa. – Pyrimme siihen, että kylät ja kyläyhdistykset sekä ihan tavalliset ihmiset innostuisivat muuntamaan jätepuunsa biohiileksi, jolloin sen voisi käyttää vaikka taimikon- tai maisemanhoitoon. Hanke innostaa kyliä ilmastotekoihin Biohiili ei ole uusi keksintö, sillä vanhimmat tiedot biohiilen käytöstä ovat Etelä-Amerikan intiaanien ajoilta, noin 500-2500 vuotta sitten. Pirkan kylät ry:llä on Ely-keskuksen rahoittama Hiiltä sitovat kylät-hanke. Hankkeessa etsitään ilmastoasioista kiinnostuneita kyliä ja innostetaan heitä ilmastotekoihin. – Siurolaiset ovat todella aktiivisia! Täällä ilmastoasiat kiinnostavat, ja niitä halutaan käsitellä ja työstää. Haluamme, että tietämys siirtyisi kyliin ja ihmiset uskaltautuisivat kokeilemaan ja toteamaan, että tämä on hyvä tapa hankkiutua kaikesta puutarhajätteestä eroon ja saada kaupanpäälle maanparannusainetta, kertoo Hallongren. – Hankkeen tarkoituksena on miettiä kylien kanssa, mihin hiiltä voitaisiin kylissä varastoida ja sitoa, sekä toisaalta, että miten kylässä voitaisiin vähentää päästöjä. Biohiiltä saa käydä hakemassa Knuutilan kokkorannasta omiin tarpeisiinsa niin paljon, kuin sitä tarvitsee. Edit 10.9.2019 kello 13.47. Otsikkoa on muokattu.