Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö

Nokian yhteiskoulun ensimmäisen vuosikurssin oppilas muistelee, kuinka sota-aikana opiskeltiin muun muassa Nansolla ja Lauttalassa, ennen kuin koulupaikaksi vakiintui jatkokoulun rakennus

Yhtenä Nokian yhteiskoulun ensimmäisenä toimintavuonna aloittaneista oppilaista olisin tehnyt muutaman lisäyksen Nokian Uutisissa 1.4.2020 ilmestyneeseen Risto Husan kiinnostavaan artikkeliin koulun perustamisesta ja alkuvuosista. Ensimmäinen syyslukukausi alkoi todella lokakuussa 1940 Kerholassa, mutta jatko oli mutkikkaampi kuin artikkelista voisi pikaisesti päätellä. Uuden jatkokoulun rakennukseen pääsimme opiskelemaan lopullisesti vasta syksyllä 1944. (Koska kouluajoistani on kulunut aikaa jo jonkin verran, en tässä turvaudu yksin muistiini, vaan ensisijaisesti noina vuosina pitämiini päiväkirjoihin.) Koulun aloitti ensimmäisenä toimintavuonna vain viisi luokkaa eli keskikoulun luokat I-V. Luokkien II-V oppilaat olivat pääosin Jaakkimasta tulleita evakkoja sekä Tampereella oppikoulunsa aloittaneita nokialaisia. Talvisodan johdosta kesken jääneen lukuvuoden 1939-1940 opinnot he täydensivät elo-syyskuussa 1940 Kankaantaan kansakoulun rakennuksessa. Samanaikaisesti ne, jotka olivat käyneet kuusi luokkaa kansakoulua, suorittivat kahdessa kuukaudessa oppikoulun ensimmäisen luokan saman koulun verstaassa ja pääsivät lukuvuoden alkaessa suoraan toiselle luokalle. Ensimmäisen luokan oppilaiden koulutie alkoi normaalimmin. He olivat käyneet kansakoulua neljä luokkaa ja suorittaneet pääsykokeen. Koulussa he aloittivat syyslukukauden alkaessa. Syyslukukausi alkoi lokakuussa Kerholassa, jossa koulua käytiin kuukauden verran. Jatkokoulun rakennuksessa toimi tuolloin sotasairaala. Kerholasta siirryimme marraskuussa 1940 Lauttalan kansakouluun, jossa kävimme koulua kaksi ensimmäistä lukuvuotta (1940-41 ja 1941-42). Koulua käytiin kahdessa vuorossa. Aamuvuorossa olivat kansakoululaiset ja iltapäivävuorossa me oppikoululaiset. Lisätilana käytettiin aseman pikkukoulua. Lukuvuodet kestivät sotavuosina lokakuusta huhtikuuhun, kesät tehtiin työvelvollisina maataloustöitä. Rehtorina oli aluksi Paavo Päivärinta , joka oli siirtynyt Nokialle Jaakkimasta. Jaakkimasta olivat myös ainakin lehtorit Pekkala ja Tiisniekka eli Tiisu. Uudessa jatkokoulun rakennuksessa aloitimme koulunkäynnin vasta lokakuussa 1942 ja silloinkin olimme siellä vain yhden lukuvuoden (1942-43). Olin tuolloin viidennellä luokalla (suoritin neljännen luokan kesällä 1942). Koulussa oli uusi rehtori, Veikko Parikka , ja useita uusia opettajia. Syksyllä 1943 koulutyömme alkoi taas uudessa paikassa, tällä kertaa Nansossa. Meidät sijoitettiin uusiin tyhjiin tehdassaleihin, joihin tilatut kutomakoneet olivat sodan johdosta jääneet toimittamatta. Oletan, että jatkokoulun rakennuksesta meidät häädettiin, koska sen tiloja tarvittiin taas sotasairaalaksi. (En ole tästä kuitenkaan varma.) Nanson vuonna viimeinenkin poika lähti luokaltamme armeijaan. Syksyllä 1944 pääsimme sitten taas jatkokoulun rakennukseen ja nyt lopullisesti. Koulun ensimmäiset ylioppilaat, neljä tyttöä, saivat lakkinsa keväällä 1945. Meidän luokkamme, kahdeksan tyttöä, seuraavana keväänä 1946. Viimeisen vuoden opiskelimme tilojen puutteen johdosta koulun kellarissa. Ylioppilaskirjoitukset olivat tuona vuonna toukokuussa ja lakkiaiset pidettiin 20. kesäkuuta.