Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Negatiivinen optimisti

Olen kärkkäästi arvostellut kolumneissani milloin mitäkin haitalliseksi tai kiusalliseksi arvioimaani piirrettä hallinnossa, yritystoiminnassa tai ihmisten toiminnassa ja valinnoissa. Hyvä kysymys on, että millä oikeudella tai osaamisella? Olen pyrkinyt välttämään henkilökohtaisuuksiin menoa, mutta ”musta tuntuu” –perusteet ansaitsevat mielestäni kritiikkiä – ainakin tärkeissä asioissa, olivat ne siten julkisia tai yksityisiä. Tunnustan syyllisyyteni räksyttämiseen, mutta olen pohjimmiltani optimisti. Vain optimistit voivat uskoa siihen, että Suomi on pelastettavissa. Miltä Suomi sitten pitää pelastaa? Suomeen on pesiytynyt negatiivisuus, some-rääkyminen, asiattomuus, jopa epärehellisyys. Repiminen on muodissa. Yhtäällä ihmiset ovat toisilleen susia, mutta on myös toisenlaisia kokemuksia. Onneksi! Itse olen saanut kokea syvää ystävyyttä, välittämistä, myötätuntoa ja kannustamista, positiivisuuden rakentamista, myös kanssani eri mieltä olevien taholta. Minusta kaikkien suomalaisten pitää keskittyä olemaan ihmisiä, ei susia. Pelastamista on myös Suomen taloudessa, mikäli on uskominen hallitusohjelmaa. Ay-liike ampuu kovilla yrittäjiä eli työpaikan tekijöitä. Yrittäjyys on vain ahneiden ihmisten toimintaa, työläisten riistämistä. Tuleva hallitus lahjoo kansalaisia erilaisilla palveluilla, jotka rahoitetaan velalla eli siis kansalaisten omilla rahoilla. Poliitikot varmaan nauravat kaljapäissään partaansa – ainakin ne, jotka ymmärtävät kansantaloudesta perustason verran. Itse muutan syksyllä Portugaliin oppiakseni, voidakseni vertailla. Toivon saavani arjen kokemuksia maasta, jossa keskipalkka on 900 €/kk ja keskieläke noin 300 €/kk ja Suomea heikompi sosiaaliturva. Suomalaisen ajatusmallin mukaan Portugalissa pitäisi elää raivoissaan olevia, katkeria köyhiä, jotka surkuttelevat oloaan päivät pääksytysten. Tosin en ole matkoillani sellaisia ihmisiä tavannut, en Portugalissa enkä muuallakaan meitä köyhemmissä maissa. Ehkä meistä on tullut elintasosyöttiläitä?