Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö

Hinttalan luhtiaitan näyttely vie katsojan kiehtovalle aikamatkalle Hinttalan, Nokian ja koko maailman historiaan

Läpinäkyvät pleksit koristavat Hinttalan luhtiaitan seiniä. Plekseihin on painettu tekstejä, vuosilukuja ja vanhoja valokuvia. Kaikkiaan 16 metrinen seinämä on näyttely nimeltään Luhti - Näkökulmia aikaan ja se koostuu pääosin aikajanasta, jolle on koostettu Hinttalan tilan, Kankaantaan kylän, Nokian, Suomen ja maailmanhistorian tapahtumia. . Maailma on kehittynyt hurjasti, mutta aikojen kuluessa on tapahtunut myös kammottavia asioita. On ollut sotia, nälänhätää, sairauksia ja luonnonkatastrofeja. Silti ihmisten on ollut pakko pyörittää arkeaan. Luhtiaitan tekstejä lukiessa juolahtaa mieleen, että eipä ihminen paljoa ole muuttunut vuosisatojen saatossa. Aina ihmiset ovat halunnet olla kauniita ja rikkaita ja saada tavalla tai toisella mainetta ja kunniaa. Perustarpeetkin ovat aina olleet samat. Ensimmäinen löydetty kirjallinen maininta Hinttalasta on veroluettelosta vuodelta 1546. Seuraava on merkintä on vuodelta 1551 peräisin olevasta oikeudenkäyntiasiakirjasta. Hinttalan poika Erik on mennyt lyömään kunniallista Mikko Lodvikin poikaa kirkonmäellä helluntaipäivänä. Siitä seurasi sakkotuomio. Näyttely kertoo, että Kankaantaka paikannimenä löytyy historiankirjoista jo vuonna 1390. Samassa tekstissä selitetään, miksi Kankaantaka on sen niminen kuin on. Aikanaan kylä nimittäin sijaisti Viikinharjun, eli kankaan takana. Sinne mennäkseen piti mennä kankaan taakse. Hinttalan rakennukset, jotka tänä päivänä tontilla seisovat ovat peräisin 1830-luvun lopulta. Me pidämme niitä vanhoina, mutta Hinttalan historiaan nähden ne ovat tuoreita. Hinttala on siitä erityinen, että se on sijainnut samalla tontilla satoja vuosia. Kun yksi rakennus on tullut matkansa päähän, tilalle on rakennettu uusi. Historiallisten tapahtumien lisäksi aikajana esittelee vanhoja tekstejä, joissa kuvataan nokialaisia ihmisinä. Vuodelta 1869 peräisin olevassa tekstissä pastori Wilhelm Carlsson kirjoittaa tyypillisen nokialaisen olevan rehti ja ”tyynen-iloinen”, eli puoli-totinen ja puoli-iloinen. Nokialaisten ulkonäköä Carlsson kuvailee seuraavasti: ”Kasvot ovat enimmiten epäsääntöisiä sekä värittömiä.” Tämän kirjoittaja uskoo johtuvan muun muassa liiallisesta saunomisesta. Jos Wilhelm Carlsson piti nokialaisia ihan kunnon kansalaisina, niin toista mieltä oli maanmittari Daniel Hull 1700-luvulla. Hänenkin mielestään nokialaiset saunoivat liikaa, mutta sen lisäksi Hull piti nokialaisia riidanhaluisina ja kovasti viinaan menevinä. -näyttelyn on käsikirjoittanut Nokian kaupungin kulttuuripalveluiden projektitutkija Hanna Westman . Näyttelyaineistoa kootessaan ja valintoja tehdessään Hanna Westman pohti paljon sitä, mitä meistä jää. Mitä joku kirjoittaa meidän ajastamme? Kenen historia on tärkeämpää kuin jonkun toisen? Westman sanoo, että näyttelyn tavoitteena on, paitsi esitellä historiaa, herättää ihmiset myös ajattelemaan. – Historia on aina jonkun ihmisen valintaa siitä, mitä nostetaan esiin. Kaikesta ei edes jää kirjallista jälkeä ja jos on jäänytkin, se on voinut vaikka tuhoutua tulipalossa. Siksi asioita ei pidä ottaa annettuna. Hanna Westman kertoo näyttelyn kokoamisen olleen mielettömän hauskaa. Vuoden mittaan työstä tuli kuin oma lapsi, josta oli vaikea luopua. Luhti - Näkökulmia aikaan on avoinna Hinttalan luhtiaitassa tiistaista perjantaihin kello 10–18 ja viikonloppuisin kello 11–15.