Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö

Turkulaistaiteilijalta tilattiin 1950-luvulla Kerholan arvolle sopiva öljyvärimaalaus - ”Kumin vaiheet” henkii aitoa Nokiaa

Kerholan pääaulan seinältä sitä ei voi olla huomaamatta. "Kumin vaiheet" -nimisen teoksen strategiset mitat ovat 216 x 333 senttimetriä. Melko kookas sanoisi joku ja sen sanoessaan olisi oikeassa. Isompia taiteilee ainoastaan Osmo Rauhala. Gunnar Clémentin maalauksen sisältö on nimensä mukainen. Kuvassa raaka-aine päätyy sieltä jostakin nokialaisen teollisen osaajan käsiin ja koneiden avittamana siitä jalostetaan maankuuluja, kaupallisesti menestyviä kumituotteita, joita nokialaiseen historiaan mahtuu kunnioitettava määrä. Erikoistunut seinämaalauksiin Kuvataiteilijamatrikkeli vuodelta 2004 tietää kertoa taiteilija Clémentistä muunmuassa sen, että hän kouluttautui Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa 1923-28. Mainittavia ryhmänäyttelyitä ovat Nuorten näyttely 1943, sekä Taidemaalariliiton näyttely. Tilaustöistä mainitaan Ritarihuoneen lasimaalaus vuodelta 1932, Åbo Akademin juhlasalin seinämaalaus 1949-50, sekä Tammer-tehtaiden seinämaalaus vuosina 1954-55. Seinämaalauksia hän on tehnyt lisäksi Vanajanlinnan kartanoon, Villa Hvittorpiin Kirkkonummella, Uudenkaarlepyyn siltatupaan sekä Pietarsaaren ja Uudenkaarlepyyn kaupunginhotelleihin. Urallaan Clément toimi lavastajana Turun ruotsalaisessa teatterissa, näytelmäkirjailijana ja myös heraldikkona. Tietojen mukaan Clément suunnitteli aikoinaan vaakunat Mikkelin ja Uudenkaarlepyyn kaupungeille. Sota-aikana Clément palveli rintamalla TK-piirtäjänä. Kaupungille Kerholan mukana Itse teos kuuluu Nokian kaupungin taidekokoelmaan ja on siirtynyt kaupungille samassa yhteydessä kuin Kerholakin, toisin sanoen vuonna 1986. Maalaus on konservoitu ja hyväkuntoinen. Teoksen historiaa ei kuitenkaan ole sen erityisemmin tutkittu, eikä sen hankintahintakaan ole tiedossa. – Kerhola-kansiosta yksi vuosikymmen on erityisen vaillinainen ja se on tietenkin 1950-luku, eikä edellisen vuosikymmenen puoleltakaan ole aiheesta mitään tietoa, harmittelee projektitutkijana Nokian kaupungin taidekokoelman parissa työskentelevä Hanna Westman . Westman toteaa, että Clémentin ansiot heraldikkona toki tunnetaan ja vaikka hänellä oli nimeä taiteilijanakin, hänen yhteyksistään Nokiaan ei juurikaan tiedetä. – Eliitin piirit ovat olleet pienet, joten varmasti välikätenä on saattanut olla jotain tuttuja tai tutun tuttuja, Westman arvelee. Komea teos komeaan taloon Teos on tilattu Clémentiltä 1950-luvun alussa, jotta vielä tuore ja arvokas Gummitehtaan vapaa-ajantalo saisi arvoisensa taideteoksen. Sen enempää maalauksesta ei osaa sanoa edes historioitsija ja Nokian paikallishistorian asiantuntija Jouko Jaakkola . – Sen sijaan Clément oli tunnettu yritysten tilaustöiden tekijä. Todennäköisesti teoksen häneltä tilasi Torsten Westerlund, joka oli Suomen Gummitehtaan toimitusjohtaja 1930-1958, – Onhan siellä kumitehtaan johdossa ollut enemmänkin taiteellista porukkaa. Tehtaan pitkäaikainen tekninen johtaja Antti Antero oli näyttelijä Ida Aalbergin veli. Antero jäi pois tehtävästä jo 1939 ja kuoli 1942, joten ainakaan hän ei ehtinyt olla mukana maalauksen hankinnassa. 27. maaliskuuta 1906 syntynyt Gunnar Theodor Clément sai uransa aikana paitsi Johanniittain kunniaritarin arvon 1949 sekä oikeusritarin arvon 1977 (Länsi-Saksa) myös valtion taiteilijaeläkkeen vuonna 1976. Ajasta iäisyyteen taiteilija siirtyi 2. marraskuuta 1982.