Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö

Gladiaattorit-ohjelman nokialaistähti Minna Pajulahti tavoittelee toista kertaa fitness-haavettaan: ”En tarvitse hengähdystaukoja”

Minna Pajulahden kuukautiset muuttuivat säännöllisiksi vasta, kun hän oli 35-vuotias. Sitä ennen nuoren urheilijan hormonitoiminta oli sekaisin. Syytä etsittiin, mutta mitään ei löytynyt. Lopulta lääkärit totesivat, että teini-ikäinen tyttö yksinkertaisesti urheilee liikaa. Hänelle määrättiin lisää lepoa, vähemmän treeniä. Tämä ei sopinut urheiluhullulle teinille, joka harrasti joukkuevoimistelua ja kilpacheerleadingia. Harjoitusten lisäksi hän juoksi omatoimisesti lenkkejä ja kävi punttisalilla. Äiti yritti toppuutella, turhaan. – Urheilijahan on aina jollain tasolla alipalautuneessa tilassa. Olen ollut koko ikäni jonkinlaisella dieetillä, ja todennäköisesti stressitasoni ovat olleet nuorempana aika korkealla, Pajulahti kertoo. 35-vuotiaana Pajulahti kokeili uutta ruokavaliota, joka sisältää paljon hyviä rasvoja, kuten avokadoa, lohta ja pähkinöitä. Hän lopetti kaurapuuron syömisen ja alkoi sen sijaan läträtä oliiviöljyllä. Keho alkoi pikku hiljaa käyttää rasvaa energianlähteenä, ja Pajulahden mukaan hänen kehonsa alkoi toimia paremmin. Hormonitoiminta normalisoitui. Kuukautiset säännöllistyivät 20 vuoden jälkeen. – Olen onnellinen siitä, että olen vihdoin löytänyt itselleni sopivan ruokavalion. Voisin kokeilla pitkästä aikaa hiilihydraattien lisäämistä. Ruokavalio on niin yksilöllinen asia, ja sen sopivuus vaihtelee. Paljonko penkki? Nokialla asuva Pajulahti on menestynyt kansainvälisesti fitnessurheilussa ja voimanostossa. Vuonna 2019 hän osallistui Olympiaan, maailman arvostetuimpaan kehonrakennuskilpailuun. Moni tuntee Pajulahden myös Gladiaattorit-ohjelman Barbina. – Urheilu on ollut minulle elämäntapa lapsesta asti. Olen lähes absolutisti. En tarvitse irrottelua tai hengähdystaukoja, sillä tämä elämä edustaa minulle vapautta. Nyt minä hengitän vapaasti. Kyykky 200 kiloa, penkkipunnerrus 125 kiloa ja maastaveto 205,5 kiloa. Kun Pajulahden voimanostoennätykset lasketaan yhteen, yhteistulokseksi tulee huimat 530,5 kiloa. Yleensä miehillä yli 400 kilon yhteistulosta pidetään hyvänä. – Kun olin nuorempi, ihmiset tulivat kyselemään, paljonko penkki. Nyt se on vähentynyt, sillä lihaksikkaita naisia näkyy enemmän. Erityisesti naiset pelkäsivät ennen, että heistä tulee kuntosalitreenillä liian lihaksikkaita. Nyt pelko on vähentynyt, ja asia on kääntynyt päinvastoin: Pajulahden mukaan monet eivät malttaisi odottaa, että heidän lihaksensa alkavat kasvaa. – Vähän vanhemmat ihmiset kuvittelevat, että kun käy pari kertaa viikossa salilla ja syö miten sattuu, muuttuu bodariksi. Ei se niin mene. Lihakset eivät kasva sattumalta, ja onneksi nuoret ovat vihdoin ymmärtäneet sen. Työvälineenä näyttävä kroppa Tapaamme Tampereella idyllisen kahvilan ovella. Pajulahti on pukeutunut ihonmyötäiseen, kirjavaan mekkoon ja turkiskaulukseen. Silmäluomille on sipaistu kevyesti glitteriä. Rotevuudesta huolimatta Pajulahti kävelee korkokengillä sirosti kuin gaselli, lantio keinuen kuin catwalk-mallilla. Hänen 165-senttinen vartensa painaa noin 80 kiloa. 20 vuotta kestäneen urheilu-uran aikana Pajulahteen on tarttunut lihasta 20 kiloa, tasan kilo vuodessa. Ensimmäisissä fitnesskisoissaan vuonna 2000 hän painoi kisakunnossa 53 kiloa. Pajulahti avaa erikoista vaatetyyliään. – Tykkään kullasta, hopeasta ja bling blingistä. Olen pukeutunut erikoisesti yläkouluajoista asti. En ole koskaan mennyt muoti-ilmiöiden mukana, vaan yhdistelen vaatteita sen mukaan, minkä itse koen kauniiksi. Pajulahti ei ole koskaan halunnut mahtua muottiin tai mennä massan mukana. Joskus muut ovat tulkinneet tämän ylpeydeksi tai ylimielisyydeksi. – Monet ihmettelevät, että kuka tuo oikein kuvittelee olevansa. Kroppa on minun työvälineeni, joten miksi en esittelisi sitä? Ei tässä enää kauaa mene, kun en pysty pukeutumaan rohkeasti ja esittelemään kroppaani. Näyttävä nainen herättää huomiota liikkuessaan esimerkiksi Tampereen keskustassa, mutta Pajulahti arvelee, ettei hän näytä kovin helposti lähestyttävältä. – Ihmiset katsovat pitkään. Kaverini sanovat aina, ettei kanssani voi mennä mihinkään, kun aina tuijotetaan, Pajulahti sanoo ja purskahtaa nauruun. Tuhannesta 5 000 kaloriin Kahvilassa Pajulahti tilaa cappuccinon. Hän on juuri aloittanut kisadieetin lokakuussa järjestettäviä ammattilaisliigan fitnesskilpailuja varten. Kisa on Espanjassa, ja jos se järjestetään koronatilanteesta huolimatta, siellä Pajulahdella on mahdollisuus lunastaa paikka seuraavaan Olympiaan. Tässä vaiheessa dieettiä Pajulahti syö noin 1500 kaloria päivässä. Se on hyvin vähän, sillä 80-kiloisen naisen perusaineenvaihdunta on 2000 kaloria päivässä. – Tonnin edestä kaloreita saattaa kuulostaa kamalalta, mutta dieetti on lyhyt aika. Painonpudotus kuuluu kilpaurheiluun, ja yhtä lailla esimerkiksi painijat pudottavat painoa saunomalla ja sen takia pyörtyilevät. Kun en ole dieetillä, saatan syödä jopa 5000 kaloria päivässä. Pajulahti tarkentaa, että peili ja vaaka ovat hänen mittarinsa. Jos kunto ei kiristy, kulutusta pitää lisätä. Niin yksinkertaista se on. Kuka on Minna? Kuvitellaan, että eletään vaihtoehtotodellisuudessa – sellaisessa, jossa Minna Pajulahti ei elä tai hengitä urheilua. Mitä hän tekee elämässään? Pajulahti hörppää cappuccinoaan ja miettii. – Olen joskus aikoinaan halunnut olla meikkaaja-maskeeraaja. Tai tanssija. Tekisin jotain luovaa. Koen, että myös valmentaminen on luomista. Minähän luon valmennettavistani tietynlaisia. Laitetaan lihasta vähän tuonne ja tänne, jotta lopputuloksesta tulee paras mahdollinen. Valmentajana pääsen myös meikkaamaan ja laittamaan hiuksia. Pajulahti on syntynyt Tampereen Hervannassa. Hänen äitinsä tekee lasitöitä ja posliinimaalauksia, ja sellaisia Pajulahtikin voisi kokeilla vanhempana, kun urheilu tai harrastukset eivät vie kaikkea hänen aikaansa. Entä jos hänen pitäisi kuvailla itseään niin, ettei saa mainita mitään urheiluun liittyvää? – Mielestäni olen melko tasainen... Kuulen päässäni jo naurunpyrskähdyksiä, kun joku ystävistäni sanoo, että en todellakaan ole! Tasainen, päämäärätietoinen, tavoitteellinen, lojaali, kilpailuhenkinen, rehellinen, aito. Minulla on arvoja, ja pidän niistä kiinni. Pajulahden olemus on pirteä ja tyttömäinen kuin huutosakin johtajalla jenkkileffassa, mutta kun hän nauraa, hänen äänensä soi rempseästi. Takaisin Olympia-lavalle Pajulahden tavoitteena on päästä takaisin Olympia-lavalle. Olympia on maailman arvostetuin kehonrakennuskilpailu, jossa palkitaan Mr. Olympia ja Ms. Olympia. Nämä tittelit ovat jokaisen kehonrakentajan unelma. Viime vuosi oli Pajulahdelle menestyksekäs. Hän kisasi seitsemän kertaa pro-liigan kisoissa ja pääsi mukaan Olympiaan. Siellä Pajulahti sijoittui kuitenkin viimeiseksi. Häntä harmittaa erityisesti vapaaohjelmassa tapahtunut virhe. – Pudotin välineeni, vanteen. Olen treenannut vanteella iät ja ajat, mutta kesken vapaaohjelman ajattelin, että vitsi, tämä on mennyt hyvin. Heti kun se ajatus tuli päähän, vanne tippui. Latautuminen oli väärä. Vapaaohjelma onnistuu parhaiten silloin, kun tulee pois lavalta, eikä muista siitä jälkikäteen mitään. Muuten Pajulahti oli mielestään ehkä elämänsä parhaassa kunnossa. – Nyt olen seissyt Olympia-lavalla. Voin seuraavanakin vuonna olla siellä, kunhan uskon itseeni ja teen kovasti töitä. Parasta on, kun seisoo lavalla eikä enää välitä monenneksi sijoittuu, koska tietää tehneensä kaikkensa. Se on upea fiilis. Toinen Pajulahden uran suurimmista saavutuksista oli pro- eli ammattilaiskortin saaminen vuonna 2010. Hän oli luvannut itselleen ottavansa silikonirinnat, jos saa pro-kortin. – Olin 30-vuotias, kun otin silikonit. Kertaakaan en ole katunut. Päätöstä kannattaa harkita tarkkaan, eikä sitä kannata tehdä parikymppisenä. Nykyisten kisabikinien toppauksilla pystyy tekemään ihmeitä. Pakarabuumi, hyvä buumi Bikini fitness räjäytti fitnessurheilun suosion vuonna 2012. Silloin siitä tuli todella valtavirran ilmiö. Bikini fitness on matalan kynnyksen laji, sillä siinä ei tarvita paljoa lihasmassaa. Hyvillä geeneillä pääsee pitkälle. – Bikinistä on tullut nuorille naisille samanlainen kauneusihanne kuin Miss Suomesta aikoinaan. Kun vähän katsoo mitä syö ja treenailee, hyvällä ruumiinrakenteella voi päästä vaikka Suomen mestariksi suhteellisen vähäisellä työllä. Pajulahden mielestä bikini fitneksen nostattama suosio ja tietoisuus on pelkästään positiivista. – Nykyään ihannoidaan tervettä ulkonäköä. Se on paljon parempi juttu kuin laihuuden ihannointi. Toivon, että nykyinen trendi jatkuu pitkään. Toki olisi hyvä treenata monipuolisesti kroppaa eikä pelkkää takapuolta, mutta onhan se kieltämättä hienon näköistä, kun naisella on pakarat. Pakarabuumi ei ulotu vielä kaikkialle. Kun Pajulahti oli treenaamassa Las Vegasissa paikallisella kuntosalilla, henkilökunta tuli antamaan hänelle noottia liian lyhyistä housuista. Farkkusortsit oli vaihdettava pitkiin housuihin. Kuntosali oli konservatiivinen. – Jos minä olisin ollut hoikempi, olisin varmaankin saanut pitää farkkusortsini. Se oli melkoisen kaksinaismoralistista, sillä Las Vegasissa näkee kaikenlaista. Mielestäni naisten pitäisi muutenkin uskaltaa pukeutua rohkeammin, erityisesti Suomessa. Kaikenlaisten naisten. Urheilu terveellistä? Pajulahti puhuu innokkaasti terveydestä, fitnessbuumista ja urheilun hyvistä vaikutuksesta. Hän kuitenkin myöntää, ettei kilpaurheilu ole tervettä. Esimerkiksi voimistelussa urheilijan kehon on yksinkertaisesti oltava tarpeeksi hoikka, jotta liike näyttää esteettiseltä. Aikoinaan kaikki tämä oli arkipäivää, mutta nyt sosiaalinen media on nostanut valmennuskulttuurin ongelmat pintaan. – Toki voimistelukin on mennyt paljon eteenpäin. Pajulahden uralla on sattunut ja tapahtunut: urheilu on vaikuttanut hänen hormonitoimintaansa, polvesta on katkennut eturistiside, reiden lähentäjästä on irronnut pitkä jänne ja selässä on välilevyn pullistuma. Lisäksi akillesjänne on katkennut, ja se on leikattu kahdesti. Sitä tuskin koskaan saa entiselleen. Mutta kun rytisee, Pajulahti ei kadu. Kun jotain sattuu, hänen ensimmäinen ajatuksensa on: ei kai tämä urheilu-ura ollut vielä tässä? Edit: 13.7. klo 12.20: korjattu toimittajan nimi.