Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

”Käsityö on tekijänsä sielun kädenjälki” – Käsityöläinen Miira Ripatti odottaa jo sunnuntain JouluTehdasta

Kutominen, virkkaaminen, pitsinnypläys, vaatteiden ompelu, piirtäminen, maalaaminen, makramee, savityöt. Käsityöt ovat portti tekijän sieluun ja hänen syvimpään olemukseensa. Niiden avulla keskitytään, rauhoitutaan ja lennetään toiseen maailmaan. Käsityöläinen, 27-vuotias, Miira Kristiina Ripatti on syntynyt Imatralla. Hän on asunut ympäri Suomea ja vähän myös ulkomailla. Tällä hetkellä hän asuu Ylöjärvellä ja työskentelee Tehdas 108:n tiloissa omassa ateljeessaan. – Olen opiskellut media-assistentiksi ja tarjoilijaksi, ja olen käynyt reikihoitokurssin. Olen tehnyt töitä autokorjaamosta pesulaan. Olen kokeillut työelämässä kaikkea mahdollista. Ne ovat muovanneet minusta jollain tavalla moniosaajan. Innostus käsitöihin lähti nuoruudesta. – Innostuin monesta asiasta, saatoin viikon ajan innostua virkkaamisesta, viikon ajan piirtämisestä, viikon ajan maalaamisesta ja sitten se jollain tavalla tuomittiin, että pitäisi pysyä vain yhdessä jutussa. Kun vihdoin ymmärsin, että on ihan ok innostua asioista ja kokeilla kaikkea mahdollista, mitä vain tulee mieleen, aloin kokeilla rohkeammin kaikkea. Tällä tavalla alkoi pikkuhiljaa löytyä sellaiset käsityöt, joita Ripatti teki pidempään. – Minulla on kausia, jolloin on viikko, että haluan vain piirtää ja viikko, milloin haluan tehdä vain koruja. Se on tosi tuotteliasta, kun sitä tekee sellaisessa flow-tilassa silloin, kun on mielenkiintoa ja inspiraatiota, eikä niin että pitäisi väkisin tehdä yhtä juttua pitkän aikaa ja pysyä siinä kiinni. – Seuraan tosi paljon intuitiota ja tekeminenkin on oikeastaan aika luovaa, ei pelkästään se mitä teen vaan se miten teen. Akvamariinia, savukvartsia ja sitriiniä Nyt on menossa kivikaulakorukausi. Ripatti tekee kaulakoruja, joissa on esimerkiksi akvamariinia ja savukvartsia ja sitriiniä. Kaulassaan hänellä on hänen omatekemänsä koru, jossa on kissansilmä. Kaulakorujen lisäksi hän tekee nyt korviksia, unisieppareita ja piirtelee silloin tällöin. – Välillä tulee inspiraatio, jolloin saatan pari päivää tehdä vaatteita. Ennen kivikorukautta huomasin, että kaikki mitä tein, sisälsi sulkia. Materiaalit ovat melkein kaikki kierrätettyjä. – Tykkään kierrellä kirppareita ja sieltä löytyy esimerkiksi vanhoja koruja tai muuta, joiden materiaalit pystyy hyödyntämään. Sulatkin ovat hänen itsensä keräämiä. Hän ei käytä muovisulkia, vaan kaikki on mahdollisimman paljon aitoa materiaalia. – Hyvän ystäväni kissa saalisti linnun, josta otettiin sulat talteen ja käytin niitä. Helmetkin ovat kaikki puuhelmiä, koska en tykkää käyttää muovia. Tykkään tehdä mieluummin raakakivestä, kuin mistään sileistä, pyöreistä helmistä, koska se raaka kivi on aidomman tuntuista. Olen miettinyt sitäkin, jos keräisi luonnosta vielä enemmän materiaaleja. Inspiraatio tulee yhdistelemällä intuitioita. – En tykkää tehdä suoraan mallista, koska tuntuu, että se on jonkun muun tekemä. Kyllä siinä pitää näkyä ja tuntua oma kädenjälki. Ei tunnu oikealta seurata orjallisesti ohjeita. Käsityöt ovat Miiralle hänen sielunsa kädenjälki. Hän kanavoi niihin aina osan itseään. JouluTehdas tuo jouluntunnelmaa Miira Ripatti on käsitöineen mukana Tehdas108:n JouluTehtaalla, joka pidetään perinteisesti marraskuun viimeinen sunnuntai. Tänä vuonna päiväksi osuu 24. marraskuuta. Marraskuun pimeydessä Tehdas 108 täyttyy kynttilän tuikkeesta, villasukan myyjistä, koululuokkien varainkeruupiparkakuista sekä ihanista designtuotteista. Tapahtumassa on myös lasten peuhumaa, työpajoja, näyttelyitä ja esittävää taidetta.