Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö

Vanhusten itsemurhia ei ehkäistä korulauseilla

Psykiatrian toimiala-johtaja Hanna-Mari Alanen uumoili viime viikolla Ylen haastattelussa, että mielenterveysongelmista kärsivien potilaiden määrä tullee Pitkäniemessä kasvamaan kohta huolestuttavasti. Koronakevät ja poikkeusolosuhteet kurittavat tervettäkin mieltä, saati sitten, jos pohjalla on jo valmiiksi mielenterveyden vaivoja. Vanhusten itsemurhien määrät Suomessa ovat rumaa tilastoa. Lisäksi määrät ovat olleet kasvussa. Itsemurha on vuosittain noin 200:n yli 65-vuotiaan kuolinsyy. Karkeasti summaten siis joka toinen päivä vanhus päätyy itsemurhaan. Vuosi sitten yhtenä oletettuna syynä pidettiin muun muassa pelkoa vanhustenhoidon tilasta ja siitä vellonutta keskustelua. Vanhuus näyttäytyi ahdistavana vaiheena, jota moni ei halunnut käydä läpi. Tilanne ei ole ratkaisevasti muuttunut. Tänä keväänä ikääntyneiden arjessa on tosin lisää mielenterveyttä kuormittavia asioita: yksinäisyys, eristäytyminen, ohje olla tapaamatta puolisoa, lapsia, lapsenlapsia. Ikävä on monella valtava. Huolikin. Mielen valtaa helposti näköalattomuus. Nokialaisista noin reilu 20 prosenttia on yli 65-vuotiaita. Iso osa on aktiivisia ja toimeliaita kaupunkilaisia. Osa yksin ja yksinäisiä. Kolmas, neljäs ja viides elämänvaihe. Niiden kuuluisi olla elämän kulta-aikaa, hedelmistä nauttimista: eläkevuodet, isovanhemmuus, minun elämäni, rakkaus ja parisuhde - kaikki kuuluvat noihin elämänvaiheisiin. Ja näitä elämävaiheita pitää tukea konkreettisesti. Kauppakassin vieminen on iso apu, mutta tarvitaan myös järeämpiä keinoja. Mitä ne voisivat olla? Miten teemme vanhuudesta tässä maailmantilanteessa hyvän elämänvaiheen?