Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Live Nostalgia Kaupallinen yhteistyö

Miltä tuntuu uusi morsian joka kevät - Nokian pienimmälle järvelle päätynyt telkkä paljasti Matti Kuuselalle naaraiden luonteen ja Porin-reissujen salat

Enpä taida kertoa kenelläkään, mistä Pannukakko löytyy. On tämä Nokian pienin ja kummanimisin järvi niin lumoavan kaunis, rauhallinen, kirkas ja herkkä, että piileksiköön Järvenjärven kainalossa kaikessa rauhassa seuraavatkin 9000 vuotta. Vahingossa Pannukakolle kukaan ei eksy, voin vakuuttaa, kokemuksesta. Olin tutkinut karttoja kelpo tovin, ennen kuin lähdin pyöräilemään Kankaantakaa kohti Pökkylää, jonka takamaastoista Pannukakolle pääsee, jos pääsee. Koordinaatit pilkkaavat minua, poljen harhaan ja tajuan seisovani tyhmänä jo kolmannen kerran Järvenjärven rannassa. Onhan sekin kaunis ja kutsuva, mutta ei kuitenkaan Pannukakko. Meänkieltä Nokialla Jo nimi on arvoitus: miksi ihmeessä Pannukakko? Yritin selvittää asiaa kaikista mahdollisista lähteistä. Ainoa joten kuten järjellinen vastaus on, että Pannukakko on meänkielinen versio pannukakusta. Vallan erikoista. Meänkieltä puhutaan tätä nykyä vain Norbottenin läänissä Pohjois-Ruotsissa. Nyt alkaa kuitenkin polttaa: huomaan, että Ruotsin radiossa on meänkielinen toimitus. Löydän sähköpostiosoitteen toimittaja Pia Lakkapäälle ja lähetän hänelle pyynnön Tornionjokilaaksoon Pajalaan: kuka voisi kertoa, miksi ihmeessä nokialainen järvi on saanut meänkielisen nimen? ”Miäpä yritän selvittää asiaa”, Pia vastaa välittömästi. Yhteinen kieli yllättää Kolmen päivän kuluttua tulee vastaus. Sen antaa meänkielen guru Inga Britt Uusitalo - ja tietysti meänkiellä. Olisiko nyt ensimmäinen kerta, kun Nokian Uutisissa julkaistaan meänkielinen viesti! Siis rumpujen pärinää: ”Suomi ja Ruotti olit sama maa, entisheen aikhaan ja täälä ylhäälä ja Suomessa puhuthiin sammaa kieltä. Jälkhiin 1809 niin Suomenkieltä alethiin tekheen uuenaikhaiseksi ja meänkieltä alethiin sammaa tahtia tappamhaan pois Ruottissa. Mie en piä kummalisenna ollenkhaan ette oon paikannimiä jokka oon meänkieliset Suomessa.” No hyvä. Ei siis muutha kuin taas tarkkhaavaisesti kohti Pannukakkoa - ja toden totta, puiden lomasta saattaa aavistaa välkkhyvää sinheä! Telkkien tanssit Pyörä nojalleen puuta vasten, saappaat jalkaan ja koivujen ja mäntyjen välistä eteenpäin. Ja äkkiä se on siinä, metsän ympäröimä pannukakun pyöreä, pienen pieni järvi - jolla on käynnissä hurja näytelmä. Koirastelkkä pärskyttää vettä, ääntelee uljaasti, pyrähtää sitten lentoon, hilihilihi, helisevät siivet kun se kiertää järven ja laskeutuu reteästi pärskytellen ja miehekkäästi naristen naaran viereen: Joko uskot, minä olen ehdottomasti paras vaihtoehto puolisoksesi? Naaras nostaa nokkansa, haluaa nähdä vielä pari kierrosta, saadakseen varmuuden siipan kuntoisuudesta. Vaativa naaras Saan tilaisuuden paikata mokani. Koska Pannukakko on niin salaperäinen järvi, en löytänyt yhtään ihmistä, joka olisi esitellyt sen meille - ja sehän on tämän juttusarjan ydinidea, asiantuntija avautuu omasta nokialaisjärvestään. Menen siis aivan järven rantaan ja huidon ympyrää lentävälle telkälle. Lintu huomaa minut, pysähtyy, katsoo kysyvästi kullankeltaisilla silmillään. Niin, ei ihme että telkän englanninkielinen nimi on ”Golden eye”. – Voisitko antaa Nokian uutisille pari kommenttia, rohkenen kysyä. Telkkä miettii. – Teen vielä pari kierrosta. Tulen sitten. Tämä naaras on tosi vaativa tapaus. Ehkä se heltyy kun huomaa, että media on kiinnostunut meikäläisestä, telkkä sanoo ja jatkaa viuhuvaa lentoaan. Pitkälleen ruovikkoon Kohta se laskeutuu viereeni, mutta veteen. Minun on pakko käydä pitkäkseni märkään ruovikkoon kuullakseni joten kuten koppavan linnun kommentit. Mitä mieltä olet Pannukakosta? – Aivan loistava soidinmenoja ajatellen. Täysin pyöreä, siis kuin luotu ympäri lennettäväksi. Ja rauhallinen, olet ensimmäinen ja toivottavasti viimeinen ihminen, jonka näen täällä. Oletko itse Pannukakolla ensimmäistä kertaa? – Olen, tietysti. Meillä telkillä on silleen, että emännät ovat aina samalla järvellä, mutta eri kaverin kanssa. Pönttökin on usein valmiina, ei muuta kuin kosiohommiin. Poriin tapamaan poikia Miten kevääsi tästä etenee? – Kun rakkaushommat on hoidettu, lähden Poriin tapaamaan poikia. Meillä on siellä meren rannalla hyvä paikka rentoutua rankan lisääntymisurakan jälkeen. Ja jätät naaraan tänne yksin hautomaan munia ja hoitamaan poikasia. Anteeksi vaan, mutta eikö se ole aika raukkamaista? – Älä sinä ihminen minulle ala. Se on luonnon valinta. En minä sille mitään voi. Tiedän kyllä, että teillä ihmisillä on eri lailla ja etenkin koirailla raskas osa. Huono tuuri, sori vaan. Toivotaan, että olet seuraavassa elämässä telkkä. Ja koiras? – Nimenomaan! Et taida ihan tyhmä ollakaan. Maailman alku Mitä Porissa poikain kanssa puuhaatte? – Vaihdetaan päälle kesäkledjut, suhataan ympäriinsä, kalastellaan, vertaillaan kokemuksia tämän kevään naaraista ja järvistä. Että osaa valita ensi vuonna oikein. Missä tapasit tämän nykyisen heilasi? – Pohjanmerellä talvella. Ihan sielukas tipu. Ikää alkaa vaan olla. Sillä on jo kahdeksas kevät täällä. Ja ikävä tapa vertailla entisiin heiloihin. Puolet kaikista Euroopan telkistä tulee kesällä Suomeen. Minkä ihmeen takia? – Tänne on Pohjanmereltä lyhyt matka. Norja on täynnä vuonoja ja silliä, hyi hitto. Ja Ruotsissa on vain neljä jättimäistä järveä. Ei niiden ympäri jaksa lentää naapurin erkkäkään. Täällä näitä pikkujärviä riittää. Sanoit naapurin ”erkkä”. Tarkoitat varmaan naapurin telkkä? – Ei vaan erkkä. Sellainen sanonta. Naapurin erkkä on lintu, joka yleensä pärjää aina ja joka paikassa. Eikö teillä ihmisillä ole mitään sanontoja? Huokaus. Antaa olla. Haluatko tarkistaa haastattelun ennen julkaisua? – En, taidan olla silloin jo Porissa muissa puuhissa. Mutta voisit panna siihen juttuun, että me telkät ollaan pantu alulle koko maailmankaikkeus. Te telkät? Siis miten? – Etkö ole lukenut Kalevalaa? Se lintu, sotka, joka munii ne munat, joista universumi syntyy, on oikeasti telkkä, sitä vaan kutsuttiin silloin sotkaksi. Että pientä rispektiä, ihminen. Ja ilmastomuutos kuriin, ettei tarvitse taas aloittaa kaikkea alusta. Pannukakko kuuluu Kokenmäenjoen vesistöön ja siellä Ikaalisten reitin valuma-alueen Mahnalanselän lähialueeseen. Järven halkaisija on 130 metriä eli se on reilun jalkapallokentän kokoinen. Sijaitsee soistuneessa metsänotkelmassa ja sen rannat ovat avosuota. Läheisen maatilan läpi juoksee järven laskuoja, joka on 300 metriä pitkä ja laskee 150 metrin päässä sijaitsevaan Järvenjärveen. Matkaa Nokian keskustasta tulee vajaat 20 kilometriä