Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Live Nostalgia Kaupallinen yhteistyö

Omaishoitajalle on tärkeää olla mukana työelämässä - ”Se antaa henkistä vapautta ja mahdollisuuden irrottautua”

Monet omaishoitajat, kuten Piia Strandberg, haluavat pysyä työelämässä ammattitaitonsa ja myös taloudellisen tilanteen vuosi. Omaishoitajaa kuitenkin hämmästyttää Nokian kaupungin linjaus, jonka mukaan hoidettavan pitää olla enemmän fyysisesti autettava. Elämä on täynnä asioita, joita on mahdotonta ymmärtää. Kuten sitä, jos lapsi joutuu syystä tai toisesta kärsimään, näkemään nälkää, tai on parantumattomasti sairas, vaikka on vasta elämänsä alussa. Sellainen tarkoittaa väistämättä arkea, joka poikkeaa niin sanotusta normaalista hieman tavallista enemmän. Piia Strandberg on äiti, joka tietää mitä tämä tarkoittaa. Hänellä on kolme lasta, joista keskimmäinen on erityislapsi. Nyt jo viisitoistavuotias, miehen mittainen, mutta normaalia teini-ikäistä huomattavasti paljon enemmän huolenpitoa tarvitseva poika, joka opiskelee yhdeksännellä luokalla pienryhmässä. Strandberg on lapsensa omaishoitaja, muttei virallisesti, sillä hän ei saa omaishoidon tukea. – Olen ollut koko ajan mukana työelämässä, koska se antaa minulle henkistä vapautta ja mahdollisuuden hetkeksi irrottautua kotielämästä, joka sitten taas puolestaan auttaa jaksamaan kotona, hän perustelee. Strandberg myöntää, että kaikesta huolimatta oma jaksaminen on koetuksella. – Välillä on parempia kausia, välillä taas haasteellisempia, koska työni on vastuullista ja vaativaa, mutta työssäni on vapaus, joka mahdollistaa jouston, hän iloitsee. – Vaikka työt eivät siirtämällä poistu eivätkä vähene, ilman liukumaa haaste olisi mahdoton, jos kaikkina niinä huonoinakin aamuina joutuisi koko ajan vilkuilemaan kelloon, kun poika pitää saada lähtemään kouluun ja taksi odottaa pihassa. Palkatonta vapaata Strandbergin työpaikan jousto ei rajoitu pelkästään työaikakysymyksiin, vaan Saarioinen kuuluu edistyksellisiin työpaikkoihin, jonka Helppari-valmennus mahdollistaa henkilöstölle tukea psyykkisissä haasteissa. Kaikesta huolimatta omaishoidon tuki antaisi myös puolisolle paremman mahdollisuuden osallistua arjen haasteisiin. – Mieheni poissaolo työstä tarkoittaisi käytännössä palkatonta vapaata ja siihen omaishoidon tuesta olisi suuri apu. Hakemus kaupungille on parhaillaan käsittelyssä. – Pojan diagnoosi on aiemmin ollut neuropsykiatrinen, ja meille on sanottu suoraan, että sillä perusteella omaishoidon tukea ei kannata edes hakea. – Nyt kun diagnoosi on tarkentunut kehitysvammadiagnoosiksi, tilanne on muuttunut, ja tuen hakemiselle on paremmin pohjaa ja perusteita. Nokian linjaus haasteena Tosin haasteena on Strandbergin mukaan Nokian kaupungin tekemä linjaus, jonka mukaan hoidettavan pitää olla enemmän fyysisesti autettava. – Meillä tilanne on kuitenkin se, että poika ei ole omatoiminen, toisin sanoen mikään ei tapahdu automaattisesti, vaan hän tarvitsee arkeensa kokopäiväisesti aikuisen läsnäoloa, tukea ja ohjausta. Strandberg arvelee, että jokainen erityislapsen äiti kamppailee syyllisyyden kanssa ja yrittää pärjätä arjessa viimeiseen saakka. – Tavallaan ei luovuteta ennen kuin on täysin pakko ja sellaista se on ollut itsellänikin. Avun tarve on ollut Strandbergin perheessä aina läsnä, mutta erityislapsen murrosikä on tuonut lisää haasteita. – Tietysti meitä vanhempia mietityttää erityislapsemme tulevaisuus. Siksi Strandbergeillä on haussa tukihenkilö, vapaa-ajanmatkoja ja sijaishoitoa. – Siten hän voisi opetella itsenäistymistä ja luoda sosiaalista elämää myös kodin ulkopuolelle niin, että avustajana olisi välillä joku muu kuin äiti, isä tai vaikkapa veli. Se on tärkeä asia itsenäistä aikuiselämää ajatellen myös tulevan koulutuksen valinnassa. Varmuudella erityisammattioppilaitoksista ei löydy opiskelupaikkaa, mutta sellaista nyt etsitään. – Ja toivotaan, että se tietynlainen ja sopiva löytyisi, Piia Strandberg sanoo toiveikkaana. Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran helmikuussa.