Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Live Nostalgia Kaupallinen yhteistyö

Virtavesien jalokivi, äärimmäisen uhanalainen kuningaskalastaja pesi Nokialla – Ensimmäinen kerta koko Pirkanmaalla

Nokialla todettiin melkoinen yllätys, kun keväällä varmistui kunigaskalastajan ( Alcedo atthis) pesintä kunnassa, mikä oli myös tämän säihkylinnun ensimmäinen pesintä koko Pirkanmaalla. Koko maan kuningaskalastajan kannaksi arvioidaan 1–15 paria. Laji luokitellaan äärimmäisen uhanalaiseksi pienen populaatiokoon perusteella. Tänä vuonna varmistui myös Nokian uuden pesimälajin, merilokin pesintä Kulovedellä ja viime vuonna valkoselkätikan pesintä Kauniaisissa. Seuraavina on odotettavissa merihanhen ja mahdollisesti merimetson pesintä. Nokian lintukartta monipuolistuu. Suomen kaunein? Kuningaskalastaja on mainittu usein kauneimmaksi linnuksemme, virtavesien jalokiveksi eikä ihme. Pieni, 19-senttinen pallero, tikarinokka, päältä säihkyvän sinivihreä, vatsapuoli ruosteenpunainen. Lajin kauneus on huomioitu myös ruotsin ja englannin kielessä: kungsfiskare, kingfisher. Kuningaskalastajan elinympäristöä ovat koskipaikat ja virtavesien ympäristöt. Pesä on usein veden äärellä hiekka- tai soratörmässä. Ex-tamperelainen rengastaja Juhani Vuorinen on Ruotsissa rengastanut huomattavan määrän kuningaskalastajia ja rakentanut lajille tekopesiä eli pesäkäytäviä jokitörmiin. Ohjeena on kairata koloja jokitörmään, hieman yläviistoon, vähintään metrin korkeudelle, kuten lintu itsekin tekee. Tavallisimmin kuningaskalastajan näkee istumassa rantapuussa tai vesikivellä, josta se tekee nopeita syöksyjä pikkukalojen kimppuun. Erikoisella tavallaan kuningaskalastaja heittelee saalissinttejään ilmaan saadakseen ne oikein päin suuhunsa. Kuningaskalastajalla on taipumus jäädä talvehtimaan sulapaikoille, mutta pakkasjaksot verottavat muutenkin vähäistä kantaa. Virossa linnun nimi onkin jäälind. Ilmeisesti ilmastonmuutos ja leudot talvet ovat suosineet kuningaskalastajien selviytymistä, sillä lajista on saatu useita havaintoja Pirkanmaalla. Pesäpaikat salattu Äärimmäisen uhanalaisen kuningaskalastajan pesimähavainnot ja pesäpaikat pidetään suojelusyistä salattuina, jotta pesimärauha turvataan. Kuningaskalastajan pesinnän varmisti Kari Laamanen seurattuaan lintuja etäältä kaukoputkella lintuja häiritsemättä. Kuningaskalastajan pesintä, emolinnut ja kolme poikasta dokumentoitiin ajalla 27.4.–24.6.2020 tarkasti ja tiedot Laamanen lähetti salausmerkinnällä Pirkanmaan Lintutieteelliselle yhdistykselle ja pesäilmoituksena Luonnontieteelliselle museolle. Samalla paikalla todettiin myös koskikaran kakkospesinnän aloitus, mutta sen onnistumisesta ei täyttä varmuutta saatu. Koskikara saattaa pesiä jopa kolme kertaa vuodessa.