Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Jari Roslöf on palkansaajien puolella: ”Kiky on kaikessa epäreiluudessaan täysi vitsi, ja siitä pitää päästä kokonaan eroon”

Edesmenneen hallituksen aikaansaama kilpailukykysopimus on niin suuri vitsi, että sen otti käyttöön vain noin puolet teollisuusyrityksistä. Se ei jakautunut tasaisesti, vaan puri lomarahaleikkauksineen ennen kaikkea pienipalkkaisiin, naisvaltaisiin aloihin. Niinpä siitä pitää päästä kokonaan eroon, sanoo Jari Roslöf . Samanlaisen ryöpytyksen saa työttömien tukia leikkaava aktiivimalli. Sitä pientä kansanosaa, joka ei halua tehdä töitä, leikkuri ei juuri hetkauta. Sen sijaan esimerkiksi eräs Roslöfin tuttu istuu nyt kolmatta kertaa kurssilla opettelemassa, miten töitä haetaan. Työllistymistä edistävissä palveluissa ei ole ollut muuta tarjolla, ja leikkuri tekisi ison loven toimeentuloon. Eikä sitä tärkeintä, eli uutta työpaikkaa, ole yrityksistä huolimatta löytynyt. – Työttömyysturvaa pitää muuttaa niin, että ihmisille turvataan toimeentulo uudelleen kouluttautumisen ajaksi, ja tehdään siitä kannattavaa maksamalla ansiosidonnaisen päälle hieman ekstraa. Ketään ei saa päästä putoamaan kelkasta, sillä se vasta yhteiskunnalle maksaakin. Työntekijän edunvalvoja Roslöf on toiminut luottamusmiehenä ja työsuojeluvaltuutettuna jo parinkymmenen vuoden ajan. Siihen mahtuu noin kolmetkymmenet yt-neuvottelut, joten työttömäksi joutuvan arjen vaikeudet ovat hänelle enemmän kuin tuttuja. Hänen mukaansa työntekijän tai työttömän rankaiseminen tiukassakaan taloustilanteessa ei ole yhteiskunnallisesti kestävä tie. Nyt pitäisi tehdä sellaisia rakenteellisia muutoksia, että niin kouluttautuminen, työn tekeminen kuin yrittäminenkin olisi Suomessa kannattavaa. Roslöf näkee toimivan ja hyvinvoivan yhteiskunnan kokonaisuutena, jossa jokainen osa-alue vaikuttaa toiseen. Jollei valtion talous ole kunnossa, ei lapsista tai vanhuksista pystytä huolehtimaan heidän ansaitsemallaan tavalla. Julkinen talous taas ei toimi ilman yrityksiä, etenkään suuria ja kansainvälisiä, yhteisöveropottia kerryttäviä vientiyrityksiä. Yritykset taas eivät ole mitään ilman työntekijöitään. Ja tulevat työntekijät tarvitsevat koulutusta, ja toteutetaan se sitten oppilaitoksessa tai yrityksessä, sen järjestämiseen tarvitaan voimavaroja. Valtion rahaa suunnattava pk-yrityksille Roslöf harmittelee erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten tilannetta, sillä niin paljon kuin niissä olisi potentiaalia, rahaa ei välttämättä löydy opiskelijan tai uuden työntekijän perehdyttämiseen. Niissä myös luodaan uutta, keksitään uskaliaita innovaatioita ja ympäristöystävällisiä toimintatapoja, mutta toteutukseen asti niitä ei saada, jollei valtion rahoitusta saada suunnattua sille sektorille. – Suurilla teollisuusyrityksillä on varaa satsata vihreiden arvojen mukaiseen tuotekehitykseen, ja vaikka Suomessa teollisuus on jo maailman puhtainta, ilmaston eteen tehdään koko ajan valtavasti töitä. Mielestäni tämä on tärkeämpää kuin yksittäisen ihmisen ruokalautanen, vaikka toki silläkin on vaikutuksensa. Kotimaassa tuotettu on kestävä valinta Oli kyse sitten ruuasta, tavaroista tai palveluista, jos kotimaassa tuottaminen vain on mahdollista, se on Roslöfin mukaan aina kestävin ratkaisu. Mistä päästään siihen, että kuljetettiin kotimaisia hyödykkeitä sitten maan sisällä, tai sisämaasta rannikolle ja sieltä maailmalle, Suomi tarvitsee toimivia tie- ja rataverkostoja muuallakin kuin pääkaupunkiseudulla. Etenkin Pirkanmaalla, ainakin nokialaisin silmin katsottuna, sillä jos tänne halutaan elinvoimaa ja hyvinvointia, toimiva kuljetusverkosto on ehdoton edellytys. Roslöf uskoo, että eduskunnasta käsin on mahdollista edistää tie- ja ratahankkeita, jotka hyödyttävät koko Pirkanmaata ja siten myös Nokiaa. Onhan täällä sijaintinsa vuoksi valtavat mahdollisuudet paitsi kehittää olemassa olevaa, myös luoda uutta, vihreämpää teollisuutta ja tulevaisuutta. Ja kukapa muu rakkaan kotikaupungin puolia paremmin pitäisi, kuin oma kansanedustaja. – Eduskunnassa ei kuitenkaan saada mitään aikaiseksi ilman yhteistyötä, ja siinä olisin vahvoilla neuvottelutaitoni, rauhallisuuteni ja asiallisuuteni ansiosta. Osaan nähdä asiat muidenkin näkökulmista, ja myöntää, jos huomaan olleeni väärässä. Sdp:n kansanedustajaehdokas. Asentaja, pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu, Cargotec Finland Oy:n hallituksen jäsen. Koulutukseltaan mm. autosähköasentaja ja laskentatoimen merkonomi. 54-vuotias, asuu perheineen Nokialla. Perheeseen kuuluu vaimo, kolme lasta ja koira. Teollisuusliiton hallituksen varajäsen, Teollisuusliiton Tampereen ammattiosasto 97 puheenjohtaja. Harrastaa koiran kanssa ulkoilua sekä osuuskunta- ja yhdistystoimintaa.